Nettikauppalakossa


Viime kuukausina olen havahtunut pohtimaan omia kulutustottumuksiani tavallista useammin ja myös tavallista kriittisemmin. Olen itseeni kuluttajana jotakuinkin tyytyväinen, enhän esimerkiksi koskaan heitä ruokaa roskiin, juuri lentomatkustele tai syö punaista lihaa, mutta yksi asia hiertää: verkkokaupat.

Verkkokaupoissa ei ole mitään vikaa, päinvastoin - toimitus käy nopeasti, hinnat ovat usein halvemmat, voi hyödyntää kaikenmaailman alekoodeja ja Ostohyvitystä, valikoimat ovat suuremmat eikä omaa kokoa tarvitse etsiä pitkin myymälää. Verkossa shoppailu onkin äärimmäisen simppeliä, ja juuri siinä piilee suurin ongelma.

Ostosten teko verkossa on tehty niin helpoksi, että on paljon vaivalloisempaa kierrellä kivijalkaliikkeitä työpäivän jälkeen tuulessa ja tuiskussa, kun esimerkiksi Zalandolla on yhden klikkauksen päässä satoja ja satoja merkkejä, joita ei edes kotikaupungista löydy. Nettikaupoissa ostokset voi tehdä omalta lämpöiseltä kotisohvalta käsin, ja mukavuus on verkkokauppojen suurin vaara.

nettikauppalakko2

Nettikaupoista tulee usein tilattua yli oman tarpeen. Huomaamattaan sitä tilailee kaikkea aivan turhaakin vain siksi, kun se näyttää niin nätiltä. Itsekuria koetellaan kivoja, mutta tarpeettomia vaatteita selaillessa, ja lopputuloksena voi olla yli äyräidensä pursuavat vaatekaapit.

Kivijalkamyymälöissä huomaan olevani paljon kriittisempi, mutta verkkokaupoissa kriittisyys häviää, ja nettikaupoissa surffailusta tulee helposti kallis ajanviettotapa. Samalla ostaminenkin menettää ilonsa, kun takaraivossa kolkuttaa tieto siitä, ettei oikeasti olisi edes tarvinnut juuri tuota neulepuseroa.

Loppujen lopuksi materiaaleista, väreistä ja istuvuudesta ei saa netissä juuri käsitystä, jolloin lopputuloksena on usein palautusrumba. En edes halua ajatella, kuinka monta päivää elämästäni olen käyttänyt pakettien palauttamiseen. Palautusrumban ohella verkossa shoppaileva kohtaa myös kirpputorirumban.

Kun katselee kirpputorille meneviä täysiä Ikea-kasseja, ei voi olla miettimättä, että vapaa-aikaansa voisi viettää järkevämminkin kuin tilailemalla tarpeettomia vaatteita ja kiikuttamalla ne sitten myöhemmin kirpputorille. Pakettien hakeminen ja palauttaminen, alati käynnissä oleva vaatekaappi-inventaario ja vanhojen vaatteiden poismyyminen lohkaisevat toisinaan aivan liikaa aikaa, ja kaiken tämän välissä tuskaillaan tuoleilla lojuvia vaatepinoja. Elämänsä voisi käyttää paremminkin.

nettikauppalakko3

Sen sijaan, että kahmin kyltymättömänä lisää, haluaisin keskittyä jo olemassa oleviin vaatteisiin ja rakastaa ne puhki. Haluaisin pitää kaapeissa vain niitä täydellisiä yksilöitä, lempivaatteita. Tavoitteenani olisikin löytää ilo vaatekaapin nykyisestä sisällöstä.

Haluaisin myös ohjata ostokäyttäytymistäni siihen suuntaan, että kivijalkaliikkeitä tulisi kannatettua huomattavasti nykyistä enemmän. On nimittäin aika ristiriitaista, että ostan noin 95 % vaatteistani nettikaupoista, mutta samaan aikaan olen huolissani kivijalkakaupoista ja keskustan kuihtumisesta, ja jokainen tyhjä liiketila surettaa minua.

Verkkokaupoissa shoppailu ei näitä tavoitteita tue, joten nettikauppapaasto on paikallaan näin vuoden alkuun. Aloitan ensi alkuun - ehkä vähän nynnysti - parilla kuukaudella, ja jos helmikuun lopulla vieroitusoireet eivät ole aivan kamalat, jatkan kauemminkin.

Peukut pystyyn, että pysyn kiltisti lakossa!

nettikauppalakko4

Raportoin varmasti nettikauppalakostani jatkossa, mutta sillä välin kysyn, oletko sinä joskus ollut ostolakossa?

Ps. Lisää ajatuksiani kuluttamisesta löytyy Musta perjantai: kulutushysteriaa vai fiksuja täsmäostoksia? -jutusta.

10 comments

  1. Minä en oikeastaan nettishoppaile itselleni lainkaan, haluan ja jopa tykkään käydä ostoksilla, jos tarvetta johonkin ilmaantuu.Me nykyihmiset ostamme ostamisen ilosta, emme läheskään aina tarpeeseen.Itsekullakin vaatekaapit pursuilevat ja kaikkea on yllinkyllin ja liikaakin, onneksi voi kierrättää.

    ReplyDelete
  2. Osuvia huomioita! Lisäksi nettikauppatilauksissa on kauhea rahtauskustannusongelma: kun tilaat tuotteen, se kulkee jostain kaukaa rekan tai jopa lentokoneen kyydissä luoksesi, ja kun palautat sen, paketti lähtee uudelleen samalle matkalle. Etenkin, jos shoppailee vaikkapa juuri Zalandolta, jonka paketit eivät tule Suomesta, voi vain kuvitella sitä matkaa, jonka ne kulkevat. D:

    Olen saanut sen verran kulutuskriittisen kasvatuksen jo pienestä pitäen, etten ole vielä kokenut tarvitsevani mitään isompia tietoisia ostolakkopäätöksiä, vaan sellainen yleinen kriittisyys on riittänyt - mutta välillä tosin joidenkin pikkuasioiden kanssa voisi olla ihan hyväkin kokeilla, miten kävisi, jos oikeasti päättäisin lopettaa ostamisen kokonaan, esim. kynsilakkojen. :D

    Mutta hei, tsemppiä ostolakkoon! :)

    ReplyDelete
  3. Hieno päätös. Peukutan päätökselle ja jätän peukun pystyyn onnistumisen puolesta. Hyvin muotoiltu postauksesi sai aikaan myös pienen omantunnon pistoksen. Muuten olen hyvin harkitseva kuluttaja, mutta matkat ovat heikkouteni. Hyvää viikon jatkoa sinulle <3

    ReplyDelete
  4. Tsemppiä nettikauppalakkoon! ❤️ Mullakin on nyt käynnissä se haaste ostaa vuoden ajan vain tarpeeseen ja tuolla ootteleekin kirppispöydän varailua jo monta isoo kassillista just niitä aiempina vuosina ostettuja tarpeettomia vaatteita... Vielä uudemmankin kerran pitäs kaapit käydä läpi, sillä tiedän siellä olevan lisääkin.

    Mä kans vähän liikaa hullaannuin verkkokauppojen helppoudesta, koska onhan se kynnys paljon matalampi alkaa selaileen juurikin nettikauppoja, kun lähteä vartavasten kaupungille kierteleen kauppoihin. Nyt oon kahden viime vuoden aikana onnistunut taltuttaan jonkin verran mun nettikauppashoppailuja, mutta kyllä niitä huteja on silti tullut... Sekin oli yks syy tähän mun tän vuoden haasteeseen. :D

    ReplyDelete
  5. Olen niin samaa mieltä sun kanssa tässä asiassa. Enimmäkseen juurikin noiden pienten kivijalkamyymälöiden kannalta. Mieheni on ihan mahdoton nettisurffailija ja ostelisikin lähes kaiken verkkokaupoista. Monesti tupisen hänelle että mielummin ostetaan tuo tuote suoraan liikkeestä mutta monesti ne siellä liikkeessä on vain niin paljon kalliimpia että jo sen vuoksi käännymme sinne verkkokaupan puleen. Itselleni ostettiin syksyllä kunnon ulkoiluhousut. Löysin ne Partioaitasta mutta mieheni teki samaan aikaan samoista housuista 100e halvemman löydön netistä. Mielelläni olisin ottanut housut heti mukaani liikkeestä mutta sata euroa on jo hoitoalan ihmiselle iso raha. Tämä on niin ristiriitaista, you know...

    ReplyDelete
  6. Sama juttu, en osta netistä vaatteita tai kenkiä, koska ne eivät sovi kuitenkaan. Ostan netistä matkat ja liput, joskus kirjoja, jos niitä ei saa kaupoista. Kivijalkakaupat vähenevät uhkaavasti, eikä pian ole missä käydä ostoksilla.

    ReplyDelete
  7. Olen varsin niukka kuluttaja nykyään, ei ole hinkua. Urheiluvaatteita olen ostanut netistä, en muita. Koen että mahdollinen sopimattomuus on ongelma, joka ärsyttää.

    Lykkyä tykö!

    ReplyDelete
  8. Itse ostan verkkokaupoista tosi harvoin. Eniten tilaan sieltä musiikkia ja elokuvia.

    ReplyDelete
  9. Tsemppiä lakkoon♥ Nettikaupasta tulee aina välillä osteltua ja usemman kerran olen kyllä tyttärelle ostanut vaatteita, itselle en niinkään kun ei ne koot ikinä osu kohdilleen:) Leppoisaa tammikuuta♥

    ReplyDelete
  10. Apua, nyt tuntuu vähän pahalta nettikaupan puolestakin tulla peukuttamaan, mutta tsemppiä lakkoon! Ostoksia on aina hyvä harkita ja itsekin tiedän, että pienet aletuotteet tulee tilattua vähän turhan kevyellä näppäinsormella. Kestävä kulutus ja hyvin harkitut ostokset ovat pitkällä kaavalla paljon enemmän iloa tuottava asia kuin hätäiset alelöydöt!

    ReplyDelete