. Sunday, October 28, 2018 .

Vuoden karmaisevin aika on pian täällä! Pimenneet, koleat illat, syystuulten paljaiksi kaluamat puut ja Halloween - täydellinen aika sukeltaa sohvannurkkaan torkkupeiton alle ja katsoa jotakin oikein pelottavaa.

Nappaa alta katsottavaa synkkiin syysiltoihin - ja varoitus: sydämentykytyksen lisäksi nämä sarjat voivat aiheuttaa myös riippuvuutta. Useana iltana nukkumaanmeno on venynyt ihan liian myöhään, kun on pitänyt katsoa vielä yksi jakso..


Metsä - Mukaansatempaava ja kutkuttava ranskalainen minisarja käynnistyy, kun teinityttö katoaa lähellä Ardennien metsää. Huolestunut opettaja ja paikallinen poliisi alkavat selvittää järkyttävien tapahtumien ja haudattujen salaisuuksien vyyhtiä. Sumuiset metsämaisemat tuovat sarjaan mystistä tunnelmaa.

Le Mante - Kuusiosainen ranskalainen jännityssarja kytkeytyy jännittävän sarjamurhaajajahdin ympärille. Kaupunkia piinaavat murhat, jotka ovat kopioita yli 20 vuotta tehdyistä murhista. Alkuperäisten murhien tekijä, vankilassa istuva Jeanne, suostuu auttamaan kopiomurhien tekijän etsimisessä, mutta hänellä on yksi ehto: hän haluaa työskennellä yhdessä poliisina toimivan poikansa kanssa.

Dark - Saksalainen sarja yhdistelee draamaa, scifiä, aikamatkustusta ja yliluonnollisia tapahtumia. Lopputuloksena on kuin Stranger Thingsin synkeämpi, aikuisempi ja ahdistavampi versio. Dark sijoittuu ydinvoimalan varjossa kyhjöttävään pikkukaupunkiin, jossa katoaa Erik-niminen teinipoika - ja tämä on vain alkua yliluonnollisille mysteereille.

The Alienist - Menestysromaaniin perustuvassa mysteerisarjassa jahdataan julmaa sarjamurhaajaa 1800-luvun lopun New Yorkissa, jossa korruptio rehottaa ja psykiatria on vielä tuntematon tieteenlaji. Oikeuspsykiatri Laszlo Kreizler ja poliisipäällikkö Theodore Roosevelt koettavat saada kiinni kodittomia poikia vaanivan murhaajan.

The Frankenstein Chronicles - Synkässä rikossarjassa etsitään tappajaa 1800-luvun Lontoossa. Etsivä John Marlott löytää Thamesista useammasta eri ruumiista kootun lapsen ruumiin. Sarja on saanut inspiraationsa Mary Shelleystä ja hänen kuuluisimmasta romaanistaan.

The Hounting of the Hill House - Vuoden parhaimmaksi kauhusarjaksikin kehuttu, Shirley Jacksonin klassikkoromaaniin perustuva sarja kertoo ikivanhan kartanon ja siinä asuneen Crainin perheen tarinan. Perheen kokemat yliluonnolliset asiat leimaavat nyt jo aikuisiksi varttuneiden lasten elämää. Sarja on tyylikkäästi toteutettu moderni kummitustarina, joka kertoo myös kommunikaatio-ongelmista ja siitä, kuinka omat muistikuvamme voivat valehdella meille.

. Sunday, October 21, 2018 .

En tiedä, kuvittelenko, mutta tänä syksynä ruska on näyttänyt tavallista kauniimmalta. Luonto on hehkunut syvänkeltaisena ja jokainen kävelylenkki lähipuistoissa on ollut kuin pieni ruskaretki.

ruska2

Ruska-aika on ehdottomasti syksyn kohokohta, viimeinen loppunäytös ennen kuin luonto menettää hetkeksi värinsä.

Tässä ruskan parhaita paloja!

ruska3

ruska4

ruska5

ruska6

ruska7

ruska8

ruska9

ruska10

ruska11

ruska12

ruska13

Tämä postaus on mukana Syksyn sävyt -haasteessa, jonka bongasin Viikarivartista (alun perin haaste on lähtenyt liikkeelle Tiiun Puutarhahetki -blogista). Nappaa tästä haaste mukaan ja jaa kauneimmat ruskakuvasi!

. Wednesday, October 17, 2018 .

Tänä syksynä olen ollut laiska pukeutuja. Ei sillä, että olisin muutenkaan erityisen luova vaatteiden yhdistelyn suhteen tai kulkisin trendien aallonharjalla, mutta tänä syksynä olen ollut tavallista laiskempi.

Ajatukset ovat olleet kaikkialla muualla paitsi vaatteissa ja olen arvostanut ennen kaikkea helppoutta, joten olenkin viihtynyt tennareissa ja pillifarkuissa, ja eilen puin mekon töihin ehkä ensimmäistä kertaa kuukauteen.

syysasut3

Miltä sitten näyttää sitten helpon pukeutujan syksy? No niiltä tennareilta, pillifarkuilta ja harmailta takeilta, joita on helppo yhdistellä - ja tietysti muhkeilta huiveilta. Suuret huivit ovat suosikkejani vuodesta toiseen, ja kaapista löytyy yleensä sopiva huivi asuun kuin asuun.

Onneksi viime syksynä vaatemakuni (ja kunnianhimoni pukeutumisen suhteen) oli aivan sama, ja kootessani syksyn suosikkiasujani tähän postaukseen vain hiusten väri paljasti, mikä asu on viime syksyltä ja mikä tältä vuodelta.

syysasyt4

. Thursday, October 11, 2018 .

Blogeissa on viime viikkoina kiertänyt ahkerasti Pupulandia-Jennin ihastuttavasta blogista liikkeelle lähtenyt 33:n kohdan kysely, joka tuo mieleen ala-asteen kaverikirjat, joiden kysymyksiin vastattiin suurella hartaudella.

Alta selviääkin muun muassa, kuinka monta lävistystä minulla on, kenen kanssa puhuin viimeksi puhelimessa ja mikä on ehdottomasti paras vuodenaika - ja linkkailkaapa muuten kommenttiboksiin, jos olette itse innostuneet vastailemaan kysymyksiin!

kysymysvastaus2

Avioliittoja: yksi, ja toivon mukaan myös ainoa. Menimme naimisiin heinäkuussa 2014, eli ensi kesänä juhlitaankin sitten puuhääpäivää.

Kihloissa: menimme kihloihin vuoden 2011 loppupuolella, sormuskaupoille suunnistimme heti seuraavana päivänä. Kihlasormuksen valitsimme yhdessä, mutta vihkisormuksen mies valitsikin yllättäen ihan itse - ja nappiin meni!

Lapsia: ei yhtäkään, ainakaan vielä. Lapset eivät tunnu ajankohtaiselta asialta elämässäni enkä ole koskaan potenut vauvakuumetta, vaikka näin kolmenkympin kynnyksellä biologinen kello tikittää jo kovaa vauhtia ja ikä alkaa asettaa asialle omat paineensa. 

Lemmikkejä tällä hetkellä: ei ole, mutta koirakuume on kova! Pikkutyttönä minulla oli kaksi mustaa kania, ja pitkällisen painostuksen jälkeen minusta tuli lopulta onnellinen koiranomistaja 9-vuotiaana. Hauveli on ollut jo useita vuosia paremmilla metsästysmailla, ja mieleni tekisi kovasti pienehköä, mutta aktiivista seurakoiraa.

Leikkauksia: nolla. Olen toistaiseksi onnistunut selviytymään elämästä ilman sen suurempia tapaturmia. Lapsena on toki kaatuiltu pyörällä ja laskettelurinteessä, mutta minulta ei ole ikinä murtunut tai katkennut mitään.

Tatuointeja: ei toistaiseksi. Vuosikausia olen pyöritellyt mielessäni pienen pientä tatuointia, mutta toistaiseksi asia on jäänyt ajatuksen asteelle.

Lävistyksiä: kahdet reiät molemmissa korvissa. Ensimmäiset korvareiät otin kolmannella luokalla ja toiset hetken mielijohteesta pari vuotta sitten. Muuten en oikein lävistyksistä piittaa.

Muuttoja: kuusi, joista pisin Pohjanmaalta Pirkanmaalle. Nyt olenkin asunut aika lailla puolet elämästäni Pohjanmaalla ja puolet täällä Pirkanmaalla.

kysymysvastaus3

Ampunut aseella: kyllä, kerran ampumaradalla - ja yllättäen touhu ei ollut yhtään hassumpaa!

Ottanut lopputilin: olen aina itse irtisanoutunut työsuhteistani, joten neljästi olen joutunut sanomaan esimiehelle nuo ikävät lauseet. Syynä on joka kerran ollut työuralla eteenpäin pyrkiminen, ja kaikkia vanhoja työpaikkojani muistelen lämmöllä.

Ollut saaressa: monen monta kertaa, kiitos lähellä Merenkurkun saaristoa elettyjen lapsuusvuosien. Kesähelteillä suuntasimme usein saaristoon uimaan, ja lossimatkat Raippaluodossa olivat tietysti retkien kohokohta.

Autosi: en omista omaa autoa, mutta appivanhempien autovanhus oli meillä useamman vuoden lainassa. Tänä syksynä auto sanoi viimein sopimuksen irti, ja nyt meillä onkin auton ostoon liittyen isot pohdinnat käynnissä.

Ollut lentokoneessa: kyllä - enkä pidä siitä yhtään.

Onko joku itkenyt vuoksesi: uskoakseni on.

Ollut rakastunut: kyllä, kyllä ja kyllä!

Ollut ambulanssissa: minä ja läheiseni ovat onneksi pysyneet sen verran terveinä, että ambulanssiin en ole koskaan päätynyt, en edes tutustumiskäynnille.

Luistellut: kukaan suomalaisen peruskoulun käynyt ei ole varmaankaan voinut välttyä tältä? Kunhan pakkasta ei ollut paljoa, luistelu oli ihan hauskaa, mutta yläasteen liikuntatuntien jälkeen en ole laittanut luistimia kertaakaan jalkaani. Tähän pitäisi kyllä tehdä korjausliike!

kysymysvastaus4

Surffannut: en ikinä, ellei netissä surffailua lasketa - ja sitähän tuleekin tehtyä jatkuvasti!

Ollut risteilyllä: kyllä, Itämerellä on tullut seilattua lähinnä Turku-Tukholma -reitillä.

Ajanut moottoripyörällä: en, enkä ole myöskään koskaan halunnut mennä sellaisen kyytiin. Olen kai aika nynny, mutta minusta tuntuu todella pelottavalta ajatukselta huristella tiellä niin, että oman itsen ja tien välissä ei ole suojana yhtään mitään.

Ratsastanut hevosella: muutaman kerran. Kuten pikkutytöt yleensä, minäkin olin toivoton heppahullu, ja vielä yläasteellakin pidin hevosten kanssa puuhastelusta niin paljon, että kävin ystäväni kanssa läheisellä ravitallilla hevosia hoitamassa.

Lähes kuollut: en, vaikka lukiossa mononukleoosin kourissa siltä välillä tuntuikin.

Ollut sairaalassa: muutamia kertoja kyllä, myös potilaana.

Suosikkihedelmä: vaikea kysymys, mutta valitaan nyt mandariini. Huomenna valitsisin ehkä omenan ja ylihuomenna banaanin - pidän tasapuolisesti kaikista!

Aamu vai ilta: ilta, ehdottomasti. Olen toivoton yökyöpeli ja iltaa kohden vireystilani usein nousee, ja iltaisin olen myös luovimmillani. Aikaiset aamutkin ovat toki ihania, kun maailma on aamukasteen tai kuuran peittämä, ja aikaisin herätessä päivä myös tuntuu paljon pidemmältä.

kysymysvastaus5

Lempiväri: tähän kysymykseen en koskaan osaa vastata! Pidän melkein kaikista väreistä, ja suosikkivärini vaihtelevat kohteen ja vuodenajan mukaan. Jos kyse on vaatteista, suosin mustaa, harmaata ja murrettuja värejä, mutta myös kirkkaanpunaista. Sisustuksessa minuun iskee taas lämpimät ja pehmeät, maanläheiset sävyt.

Viimeisin puhelu: äidiltä.

Viimeisin viesti: mieheltä.

Nähnyt jonkun kuolevan: onneksi en!

Kahvi vai tee: kyllä se on kahvi, vaikka tee tulee heti hyvänä kakkosena ja koleina talvi-iltoina teetä tulee juotua melkein litratolkulla. Kahvia ilman ei kuitenkaan olisi elämää - tai ainakin työaamuista selviytyminen olisi entistä vaikeampaa.

Paras piirakka: suolaisista jokin ihana feta-kasvis- tai katkarapupiirakka ja makeista omena- tai marjapiirakka on aina hyvä valinta.

Kissa vai koira: loputtoman eläinrakkaana pidän tietysti molemmista, mutta lemmikiksi valitsisin kuitenkin koiran niiden seurallisuuden vuoksi. Koiran kanssa voi myös puuhastella enemmän ja se on mainio lenkkikaveri.

Paras vuodenaika: tähän voisi vastata kliseisesti kesä, mutta itse asiassa pidän kaikista vuodenajoista. Suomen luonto on kaunis melkeinpä vuoden ympäri ja loppu on kiinni asenteesta ja pukeutumisesta.

kysymysvastaus6

. Tuesday, October 02, 2018 .

... eräänä sunnuntaina teimme syysretken Poriin rapsuttelemaan Kirjurinluodossa asustelevia alpakoita, lampaita ja vuohia. Alpakat olivat tosin kiinnostuneempia voikukanlehdistä kuin taputtelusta, mutta vuohia sai sitten silitellä senkin edestä. Oli ihanan lämpöinen syyskesän päivä ja Pori näytti parhaat puolensa.

... osallistuin kukkiensidontakurssille, mikä oli ollut minulla mielessä jo pitkään. Yläasteella kukkakaupassa opitusta ei ollut mielessä enää mitään, ja aluksi sommittelin kukkasia aika lailla kieli keskellä suuta. Muutama tunti kukkakimppua väsätessä meni aivan huomaamatta ja kukkien kanssa pää tyhjeni täysin kaikista muista ajatuksista.

syyskuu2

... Askon 100-vuotissynttärialeista bongasimme meille vihdoin sängynpäädyn 40 % alennuksella. Tekonahkaista valkeaa sängynpäätyä on etsitty kissojen ja koirien kanssa jo vuosikaudet, mutta yleensä päätyjen hinnat ovat olleet turhan korkeita. Nyt odotus palkittiin ja pääty toi makuuhuoneeseen heti ripauksen hotellifiilistä.

... vietettiin perheeni kanssa ehkä tähän mennessä hienoimpia mökkikauden päättäjäisiä. Koristeltiin laituria vaaleanpunaisilla paperilyhdyillä, ulkotulilla ja värikkäillä venetsiakynttilöillä, jotka valaisivat kauniisti pimenevää syysyötä. Tuolle illalle sattui vielä upea auringonlaskukin - siihen oli hyvä päättää tämän vuoden grillikausi.

syyskuu3

... kouluaikoina pidin aina piirtelystä ja kuvaamataidontunneista, joten päätin syksyn kunniaksi elvyttää vähäisetkin maalaustaitoni. Kannoin kotiin kasan maalaustarvikkeita Tigerista ja Clas Ohlsonilta, josta löytyi edullisesti muun muassa hiiltä, akvarelliliituja ja sivellinsettejä. Ensimmäiset maalausyritykseni ovat sujuneet vähän haparoiden, mutta eiköhän se siitä.

... ollaan siirrytty tekemään ruokaostokset pääosin Lidlistä, ja näin säästyy kuukausittain pitkä penni. Säästäminen on minulle vähän vaikeaa, mutta tällaisilla pieniltäkin vaikuttavilla valinnoilla voi olla yllättävän suuri vaikutus kuukausimenoihin.

syyskuu4

... maalaustarvikkeiden ohella Tigeristä löytyi myös pelastus niska- ja hartiakivuilleni: hierontarulla, joka maksoi pari euroa ja sillä saa itse kätevästi hierottua yläselkää ja lapaluita. Samalla kertaa sain myös kaupan päälle pussillisen vohvelikeksejä, jotka ilahduttivat etenkin kotona flunssaa potevaa miestä. Pienetkin asiat piristävät päivää!

... viime sunnuntaina käytiin kurkistamassa Sara Hildenin taidemuseon uusin näyttely. Anj Smithin värikkään abstraktit teokset inspiroivat ja herättivät taas paljon ajatuksia, ja löytyipä alakerran kokoelmanäyttelystä yksi Picassokin. Taidenäyttelyissä on sitten kiva kiertää!

syyskuu5

... Arboretumin ruusutarha oli vielä loistossaan syyskuun alussa ja kukkia tuli ihailtua (ja kuvailtua) moneen otteeseen. Kuinkahan monta sataa - tai tuhatta - ruusukuvaa koneelta oikein löytyy.. Enemmän kuin tarpeeksi, se on varma!

... kukkasten loisto on alkanut vaihtua upeaan ruskaan. Punaisen, oranssin ja keltaisen sävyissä hehkuvat vaahteranlehdet ovat hurmaavan kauniita, ja syysillat Näsinkalliolla saavat ajan pysähtymään. Syksyllä auringonlaskut ovat erityisen ihania, kun laskevan auringon valo siivilöityy kullanhohtoisten lehtien läpi.

syyskuu6