Toukokuun käytetyin kuosi

Yhteistyössä Shophop.fi -sivuston kanssa

Toukokuussa räpsittyjä kuvia läpikäydessäni huomasin, että tämän kuun ehdottomasti käytetyin kuosi on ollut raita. Se ei ole sinänsä yllätys, sillä raita on yksi suosikkikuoseistani. Raitakuviosta tulee aina raikkaan kesäinen ja merellinen fiilis, etenkin perinteisestä sinivalkoisesta tai mustavalkoisesta väriyhdistelmästä.

Alla raitaa kuudella eri tavalla. Raitaa on näkynyt niin puseroissa, takeissa, hameissa, bleisereissä kuin mekoissakin. Mikä näistä on sinun suosikkisi?

Jos raitakuosi alkoi innostaa, kannattaa kurkata esimerkiksi Zalandon valikoimia. Sieltä on erityisen helppoa bongata raidalliset vaatteet, sillä tuotteita saa suodatettua kuosin perusteella. Kätevää!

Ps. Hyviä alennuskoodeja Zalandolle löytyy Shophop.fi -sivustolta.

5x + 1 toukokuun parhaat

Toukokuu vetelee jo viimeisiään, ja ennen kuin aivot siirtyvät kesäkuun myötä aivan lopullisesti kesämoodiin, kurkataanpas vielä vähän tämän päättyvän kuukauden kulkuun.

Toukokuun aikana meidän molempien työpaikoilla lyötiin lukkoon kesälomien ajankohdat ja - rumpujen pärinää - meillä on kolme viikkoa yhteistä kesälomaa! Kaikkien näiden vuosien aikana meillä on ollut vain yhden kerran yhtä aikaa lomaa, sinä kesänä kun menimme naimisiin ja järjestelimme häitä (eli remontoimme kokonaisen talon) hirvittävällä häslingillä.

Kesälomauutisen kuultuani minun olisi tehnyt mieli poksahtaa onnesta, tämä oli ehdottomasti toukokuun paras uutinen. Sinä päivänä sattui myös olemaan siihen mennessä vuoden lämpimin päivä, joten suloinen auringonpaiste kruunasi uutisen.

Toukokuun suloisin luontohavainto tehtiin eräänä iltana kävellessämme Tallipihan poikki. Valitettavasti aasiherra tai muut eläimet eivät olleet paikalla, mutta cityjänis sentään löytyi kaikkien pienten ja vähän isompien lasten iloksi. Siinä se jänöjussi puputti menemään eikä häiriintynyt yleisöstä. Ihan tavallinen meikäläinen rusakkokin osaa sitten olla söpö!

Aika lailla vuosi sitten sähkömies repi makuuhuoneen katosta aataminaikaista sokerinpalalla varustettua lampunkantaa irti ja asensi lampunkannan tältä vuosituhannelta. Vuoden etsimme, välillä laiskemmin, toisinaan taas suorastaan epätoivoisesti.

Etsintä oli hyvin valikoivaa ja kranttua (vai olimmeko vain tavattoman laiskoja lampunostajia?), sillä tarve ei ollut akuutti, yöpöytien ja kirjoituspöydän valaisimet antoivat valoa aivan riittävästi. Viimein se kuitenkin löytyi, toukokuun paras ostos; kattovalaisin.

Toukokuun paras herkku: ei ole tullut varmastikaan epäselväksi, jäätelö! Jäätelökausi on avattu, mistä olen maininnut jo pariin otteeseen. Mustalahden ja Sorsapuiston Minetti-jäätelökojutkin aukaistiin toukokuun aikana, ja eri makuja on testailtu ahkerasti.

Toukokuun kivoin tapahtuma: menneen viikonlopun Kansainväliset Suurmarkkinat Hämeenpuistossa. Paikalla oli yli 100 kauppiasta 35 eri maasta, ja tapahtuman erikoisteemana olivat kansainvälinen katuruoka ja itseoikeutetusti Suomi 100 vuotta.

Ruokaa ja herkkuja löytyi siis vaikka millä mitalla, mutta minun suosikkini ei ollut brittiläinen fudge, suklaalla kuorrutetut hedelmät eivätkä edes Ruoveden Herkun mausteet, vaan hollantilainen kukkakoju. Vähän haaveilin, josko meidän parvekkeelle olisi mahtunut vielä lisää kukkasia, mutta kesäkukkakapasiteetti alkaa olla tältä erää täynnä.

Jos markkinat alkoivat kiinnostaa, niin ei hätää! Tampere oli tänä vuonna tapahtuman ensimmäinen paikkakunta, ja seuraavana vuorossa ovat Lahti, Vaasa ja Turku. Esimerkiksi Turussa markkinoilla vierailu on aika ihanaa, sillä ainakin pari vuotta sitten markkina-alue levittäytyi Aurajoen molemmin puolin, ja mikäs sen kivempaa kuin istuskella Aurajoen varrella maistelemassa herkkuja.

Lisää infoa löydät tapahtuman kotisivuilta.


+ Sain vihdoin viimein julkaistua blogille Facebook-sivut, joten blogia pääsee jatkossa kätevästi seurailemaan tuotakin kautta. Käy kurkkaamassa ja tykkäämässä!

Hyvän kesäsunnuntain anatomia

Hyvän kesäsunnuntain rakennuspalikat ovat:

... kiireetön, päämäärätön vaeltelu pitkin kaupungin katuja ja puistoja.

... sopivan lämpöinen, aurinkoinen ilma. Liian kuumassa ei jaksa käppäillä, helteellä tekee mieli lähinnä linnoittautua parvekkeelle tai rannalle.

... kävelyn lomassa riittävä määrä jäätelö-, sorbetti- ja kahvitaukoja. Ei tarvinne perusteluita. Tällä kertaa maisteluun pääsivät amerikan keksi ja rahka-lime. Yllättävän hyvä yhdistelmä, suosittelen!

... vihreän vehreä luonto ja lintujen viserrys. Luontoa ihastellessaan unohtaa ajan, paikan ja omat ajatuksensakin. Parasta (ja vieläpä ilmaista) terapiaa sielulle.

... raikkaan järveltä puhaltavan tuulen hengittely. Veden äärellä mieli lepää.

... piipahtaminen Tallipihan suloisessa miljöössä, jossa tuntee siirtyneensä kaupungista suoraan maaseudun idylliin.

... pienet löydöt, kuten yllä olevat korvakorut, jotka bongasin eräästä Tallipihan putiikista puoleen hintaan (12 eurolla kahdet käsin tehdyt korvakorut, mikä löytö). Erityisen hyvä mieli tuli siitä, että samalla saattoi tukea paikallisia pienyrittäjiä.


Kuvat ovat viime sunnuntailta, jolloin vietimme koko päivän ulkona kuten tänäkin sunnuntaina. Tällaisia sunnuntaipäiviä lisää, kiitos!

Mikä on sinun mielestäsi paras tapa viettää kesäsunnuntaita?

Aamun nopein terveyspommi

Minun elämässäni on kahdenlaisia aamuja.

Toiset aamut ovat seesteisen raukeita ja hitaita hetkiä, joina valo siivilöityy lempeästi makuuhuoneen verhojen läpi. Ei ole kiire mihinkään, maailma on jo valmis. Voi vain keittää ison mukin kahvia ja pyöräyttää suosikkiraaka-aineistaan smoothien selaillen samalla naistenlehtiä, blogeja tai sanomalehtiä. Nuo aamut ovat ihania, ja jos kaikki aamuni olisivat sellaisia, julistautuisin oikopäätä aamuihmiseksi.

Mutta sitten on niitä toisenlaisia aamuja. Niitä, joina minuuttiakaan ei ole hukattavaksi. Aamuja, joina ryntään töihin hiukset puoliksi märkinä, korkolappu toisesta kengästä irroneena ja paita väärinpäin puettuna, ja huomaan vasta lounasaikaan unohtaneeni evääni kotiin. Ne ovat niitä tosielämän inhorealistisia aamuja, minkä vuoksi joskus toivon, ettei aamuja olisi keksittykään.

Tuollaisina hetkinä, kun minuuttiakaan ei ole hukattavaksi ja on tunti aikaa hankkiutua työpaikalle, käydä suihkussa, meikata, pukeutua muuhun kuin aamutakkiin, kuivata hiukset sekä syödäkin ehkä jotain, nopean, mutta samalla terveellisen ja ravitsevan aamiaisen kehittely on haastavaa.

Puurosta en koskaan onnistu tekemään herkullista ja smoothien valmistaminen tuntuu vaivalloiselta, etenkin kun likainen kannu jää odottamaan tiskialtaaseen. Aikaisemmin herääminenkään ei ole vaihtoehto, sillä arvostan muutenkin vähiin jäävää yöuntani enemmän kuin aamiaisen valmistamista pitkän kaavan kautta.

Näihin kiireisiin aamuihin olen kehitellyt erittäin yksinkertaisen ratkaisun, jonka nopeus-terveyssuhde on enemmän kuin kohdillaan: maitorahka, marjat, hedelmät, leseet ja mysli. Yhdistele ja sekoita haluamallasi tavalla. Kaikessa vanhanaikaisuudessaan ja epätrendikkyydessään nopein, ravitsevin ja helpoin aamiainen ikinä.

Tarvitset vain syvän lautasen tai kulhon, maustamatonta, rasvatonta maitorahkaa ja oman valinnan mukaan esimerkiksi kiiviä, banaania, mansikkaa, tyrniä, puolukkaa, mustikkaa, musta- ja punaherukkaa, karpaloita, vadelmia, leseitä (ruis-, kaura-, pellava-) ja mysliä (iso suositus Finaxin Alkuvoima-mysleille, joissa on paljon kuitua ja vitamiineja).

Maanantaiaamuina tarvitaan lisäksi nokare sokeritonta vadelmahilloa tai omenasosetta. Jos haluat vielä vähän hifistellä, sekoita joukkoon Voimaruoka 25 -pussi, joka on jauheseos 25 superfoodista (muun muassa spirulina, klorella, nokkonen, villijuolukka, pinaatti, lehtikaali ja kukkakaalin idut).

Mitä sinä syöt aamiaiseksi? Mikä on kiireisten aamujen suosikkiaamupalasi?

Iltakävelyllä

Kesäiltojen parhaita hetkiä ovat rauhalliset iltakävelyt lempeän lämpöisinä iltoina, joina kultainen valo siivilöityy puiden lehvästöjen välistä. Määränpäänä tuntematon kuljemme käsi kädessä minne jalat meitä ikinä vievät. Keskustelut polveilevat askelten mukana. Voisin käveleskellä ristiin rastiin loputtomiin, kunhan kengät ovat mukavat ja kameran akku täyteen ladattu.

Tampereen keskustan tuntumassa ihanimpia paikkoja iltavaelteluun ovat muun muassa Eteläpuisto, Pyynikki, Arboretum ja Näsinkallio. Auringonlaskun hohteessa kesän kukoistukseen heräilevä Näsinkallio on suorastaan hurmaava. Jossakin edessä siintää sininen Näsijärvi, kukkulan laella upeasti restauroitu Milavida.

Parveke kesäkuntoon

Lämpöaallon innostamina urakoimme parvekkeen kesäkuntoon yhdessä illassa. Siivoaminen tapahtui pitkän oppimäärän mukaisesti, sillä pikku parvekkeemme kuurattiin kirjaimellisesti lattiasta kattoon. Imuroimme, luuttusimme ja pesimme vimmaisesti kaikki talven tomut pois.

Talvisin parvekkeella majailee muun muassa muutama korkea tekotuija, lyhtyjä, kanervia sekä tietysti paljon valoja. Tuijat ja lyhdyt joutivat nyt vintille, ja tilalle toimme kukkaruukkuja, tyynyjä ja pehmusteita.

Polyrottinkiset parvekekalusteet säilyvät talven pinossa parvekkeen nurkassa, sillä lasien suojassa lumi ei pääse niitä häiritsemään. Salaa mielessäni olen haaveillut vielä mukavemmista tuoleista tai jopa pienestä kulmasohvasta, mutta varmaankin vielä tämä kesä mennään näillä kalusteilla.

Parvekkeemme muuttuu kesällä toiseksi olohuoneeksi. Siellä nautiskellaan aamukahvit, kökötetään nenä kiinni kirjoissa, jutustellaan illan hämärtyessä viiniä maistellen.

Iso osa parvekkeemme tämänhetkisestä sisustuksesta on pelastettu siskon kirpputorikuormasta, sillä tyynyt (H&M Home), lyhty (H&M Home), vihreät huovat (Sokos), tummanharmaat neulotut viltit (Sia Home Fashion) sekä tekopuu (K-rauta) ovat alkujaan siskon hankintoja. Olemme pyrkineet sisustamaan parveketta pikkurahalla, sillä esimerkiksi sisustustekstiilit virttyvät helposti yhdessä kesässä piloille.

Torilta ostettiin valkoisia orvokkeja ja pinkkejä ruukkuneilikoita sekä pelargoneja, jotka kestävät paahteisella eteläparvekkeella. Mieleni teki myös hortensiaa, mutta edellisten kesien kokemuksella maltoin mieleni, sillä hortensiat eivät kestä sellaisia saunalämpötiloja, jotka parvekkeellamme kesähelteillä vallitsevat. Siinä lämmössä meinaa hortensioiden ohella nuupahtaa itse auringonottajatkin.

Oletko sinä jo laittanut parvekkeen tai terassin kesäkuntoon?

Kirsikankukkia metsästämässä

Kirsikankukat jättivät lähtemättömän jälkensä minuun, kun pienenä tytöntyllerönä näin ensimmäistä kertaa Geisha-suklaamainoksen, jonka hempeän vaaleanpunainen maailma hurmasi minut välittömästi. Ei ole mitään, mitä kirsikankukat eivät parantaisi, ja arkeen palaaminen ensimmäisen, ihanan kesäviikonlopun jälkeen tuntuu hippasen pehmeämmältä pelkästään kirsikankukkia katselemalla. En ollenkaan ihmettele, että Japanissa kirsikkapuiden kukinnalle on oma juhlansakin, hanami.

Kirsikukankukista nauttiaksemme meidän tamperelaisten ei onneksi tarvitse lähteä Japaniin, ei edes Helsingin Roihuvuoreen, vaan lähimmät kirsikkapuut koristavat Frenckellinaukiota. Puita ei tosin ole montaa, mutta se ei vähennä kukkien kauneutta. Toivottavasti saisimme joskus Tampereellekin Roihuvuoren kaltaisen kirsikkapuiston.

Kirsikkapuiden täysi kukinta, mankai, kestää vain muutaman päivän, joten kirsikankukkien metsästyksessä ei kannata viivytellä. Vinkkinä kaikille tamperelaisille, että ainakin vielä eilen puut kukkivat kauniisti, joten jos haluat tehdä mielikuvitusmatkan Japaniin, kipin kapin Frencellinaukiolle.

Näillä kukkasilla osallistun Mansikkatilan mailla -blogin jokaviikkoiseen Kukkailotteluun.

Kultainen tunti

Peilityyni järvenpinta edessäni seisoin laiturilla odottamassa viimeistä auringonlaskua ennen lehtien tuloa. Vielä paljaiden koivujen oksat ja metsä jossakin kaukana vastarannalla peilailivat itseään järvestä. Kaikkialla oli hiljaista. Aivan kuin luonto itsekin olisi pysähtynyt ihailemaan kultaista tuntia, jonka aikana aurinko hiljalleen painui horisonttiin jättäen jälkeensä yhä pienemmäksi muuttuvan hehkun ja kuulaan hämärän, joka muistutti juhannusöistä.