Tulitikkutehdas

Tulitikkutehdas

• 11 toukokuuta, 2017

Hylätyt rakennukset ovat aina kiehtoneet minua valtavasti. Näiden rakennusten, niiden omistajien ja niissä työskennelleiden tai asuneiden ihmisten elämä kutittelee mielikuvistani ja saa ajatukseni laukkaamaan. Kuka näiden seinien sisällä on joskus ollut, missä hän on nyt? Miten hänen elämänsä on mennyt, mitkä ovat olleet hänen unelmansa, pelkonsa, toiveensa? Millaiset kädet ovat sulkeneet nämä ovet viimeisen kerran 50 vuotta sitten?

Tampereella hylättyjen rakennusten klassikko lienee Santalahdessa oleva Tulitikkutehdas, joka on vuosien saatossa hiljalleen rapistunut ja muuttunut graffititaiteilijoiden, valokuvaajien ja urbaanien tutkimusmatkailijoiden pyhiinvaelluskohteeksi. Tehdas on aavemainen ja vaikuttava näky punatiilisine seinineen ja korkeine ikkunoineen, joista ovat jäljellä enää karmit.

Seisoessaan keskellä autiota teollisuushallia voi tuntea ja kuulla koko rakennuksen läpi ujeltavan ja humisen tuulen, joka virtaa vapaana rikotuista ikkunoista. Rakennuksen liepeillä lojuu satoja tyhjiä spraymaalipurkkeja, kymmeniä autonrenkaita ja yhdestä huoneesta löytyy sylikaupalla vanhoja, kellastuneita papereita, jotka kutsuvat tutkimaan. Vaivoin pystyin olemaan koskematta ja rikkomatta periaatteitani.

Tulitikkutehdas on rakennettu vuosina 1925-1926 Osuustukkukauppa OTK:n toimesta. 1930-luvulla tehtaassa työskenteli 70-80 työntekijää ja tulitikkujen valmistukseen käytetyt tukit uitettiin varastoalueelle.  Näiltä tehtaan loiston päiviltä on onneksi jäljellä useita valokuvia, joita voi ihailla Arjenhistoriaa.fi -sivustolla.

Vuonna 1969 tehtaan omistus siirtyi Keskon, OTK:n ja SOK:n yhteisesti omistamalle Finn-Match Oy:lle. Toiminta tehtaassa päättyi vuonna 1975 ja kiinteistöstä tuli Autotalo Pekka Mäkisen viimeinen toimipiste, jossa oli parhaimmillaan 200-400 kuorma-autoa. Näitä peruja ovat alueella lojuvat autonrenkaat. Mäkisen toiminnan loputtua alue on ollut hylättynä yli 10 vuotta.

Suosittelen vierailemaan tässä rakennuksessa ja myös tutkimaan vanhan teollisuusalueen muita hylättyjä rakennuksia, joista on tullut graffitimaalareiden mekka. Tutkimusmatkan kanssa ei kannata kuitenkaan viivytellä, sillä valitettavasti Santalahden alueelle aletaan rakentamaan kerrostaloja jo ensi vuonna ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle vuonna 2019. Rakennustyöt alkavat maapohjan tutkimisella tulevana syksynä. Tällöin ainakin osa näistä kiehtovista rakennuksista ja niiden historiasta hävitetään uuden asuinalueen tieltä.

Rivien välistä voitte ehkä aavistella minun mielipiteeni asiaan. Minä en näe näissä rakennuksissa mitään rumaa. Päinvastoin, ne ovat pala historiaa, jonka alakulttuurit ovat ottaneet omakseen. Joidenkin mielestä nämä rakennukset ovat rapistuneet ja ilkivallan tuhoamat. Minä näen alueessa vapaiden taiteilijoiden, skeittareiden ja urbaanien seikkailijoiden leikkikentän, jossa menneisyys ja nykyisyys ovat sulautuneet yhdeksi suureksi taidenäyttelyksi.

Jos päädyt seikkailemaan Tulitikkutehtaan alueella, haluan kuitenkin kehottaa varovaisuuteen ja kunnioitukseen. Katso, minne astut, sillä rakennukset ovat huonossa kunnossa. Siellä täällä on muun muassa lasinsiruja, joten varustaudu kunnon jalkineilla.

Tulitikkutehtaan lattiassa on paikka paikoin syviäkin kuoppia, kenties vanhojen tehdaskoneiden jäljiltä, ja esimerkiksi vanhaan hissikuiluun ei olisi kovin hauskaa tipahtaa. Katoilla kiipeily on ehdottomasti kielletty, sillä viereisissä teollisuusrakennuksissa katot ovat osin romahtaneet ja tämän vuoksi katoilla tai huonokuntoisilla alueilla liikkuminen on hengenvaarallista.

Otan mielelläni vastaan vinkkejä Pirkanmaalla ja miksei muuallakin sijaitsevista hylätyistä paikoista. Minä, kamerani ja mielikuvitukseni odottavat uusia paikkoja tutkittavaksi ja kuvattavaksi!

Ainakin Tulitikkutehtaan länsipuolella olevat teollisuusrakennukset, kuten alimmaisena näkyvä Enqvistin paperitehdas, varastoineen ja kaarihalleineen ovat minulta vielä tutkimatta. Näistä rakennuksista lisää siis myöhemmin, kunhan ennätän lähteä kunnon tutkimusretkelle.

Lähteet: Wikipedia, Aamulehti, Arjenhistoriaa.fi