Kiellettyssä kaupungissa

Kiellettyssä kaupungissa

• 20 kesäkuuta, 2017

Kiinan keisareiden elämään kurkistaakseen ei tänä vuonna tarvitse lähteä Pekingiin asti, sillä Museokeskus Vapriikissa on 1.10.2017 saakka esillä Kielletty kaupunki - elämää Kiinan keisarien hovissa -näyttely. Kotoinen Tampere tarjoaa meille pienen, mutta loisteliaan kurkistuksen maailman suurimman palatsin historiaan, aarteisiin ja arkeen.

Unescon maailmanperintölistalle kuuluva Kielletty kaupunki on 72 hehtaarin suuruinen palatsialue Pekingin sydämessä. Alue rakennettiin vuosien 1406-20 aikana fengshui-ajattelun mukaisesti, ja siellä ennätti asua yhteensä 24 Ming- ja Qing-dynastian keisaria ennen vuoden 1911 vallankumousta. Tavallinen kansa ei saanut liikkua alueella, vaan pääsy palatseihin oli ainoastaan virkamiehillä, palvelijoilla, vartijoilla ja aatelisilla. Hoviin kuului parhaimmillaan peräti 5000 jäsentä.

Näyttelyn ensivaikutelma oli häkellyttävä, kuin olisi astunut koleasta kesäpäivästä suoraan kymmenmetristen punaisten muurien suojaan Pekingiin. Esillä oli yhteensä 118 esinettä: kultaa ja koruja, jalokiviä ja jadea, norsunluuta, upeita kelloja, taidokkaasti kirjailtuja silkkisiä hoviasuja, keisarillinen valtaistuin, aseita, kalligrafiaa ja posliinia. Esineistö on lennätetty Suomeen suoraan Pekingin palatsimuseosta, ja se on ensimmäistä kertaa esillä Pohjoismaissa.

Alkuperäinen keisarillinen asukokonaisuus, joka on valmistettu silkistä. Keltaista väriä saivat käyttää ainoastaan keisari ja keisarinna.

Asu on muodollinen seremonia-asu chaofu, jota käytettiin arvokkaimmissa tilaisuuksissa ja seremonioissa. Kaksiosaisen asun hameosa muistuttaa mantšukulttuurista, jossa hevoset ja ratsastaminen olivat suuressa roolissa. Kookas kaulus on nimeltään piling.

Keisaria symboloi viisivarpainen lung-lohikäärme, joka oli yksisarvisen, feeniks-linnun ja kilpikonnan ohella yksi maagisista eläimistä. Feeniks-lintu oli puolestaan keisarinnan symboli.

Lohikäärmeiden lukumäärä puvustossa oli tarkasti säädetty, esimerkiksi yhdeksän lohikäärmettä sallittiin vain keisarillisissa vaatteissa.

Keisarin seremoniahaarniska ja kypärä.

Aikansa taidonnäyte, jääkaappi 1600-luvulta. Sisältä lyijylevyillä vuorattu kirstu piti ruoan kylmänä. Olisivatpa nykypäivän jääkaapit yhtä kauniisti koristeltuja!

Kirjurin kirjoitusvälineitä ja taustalla kalligrafin taidonnäytteitä.

Vaikka Kiina oli sisäänpäin kääntynyt yhteiskunta, ulkomaailmasta saatiin silti vaikutteita, minkä voi huomata esimerkiksi tästä koristeellisesta pöytäkellosta. Kellossa on huomattavasti yhtäläisyyksiä 1700-luvun rokokoohon.

Näyttelyn kellot häikäisivät koristeellisuudellaan, yksityiskohdillaan ja toiminnoillaan. Yllä olevassa kellossa on esimerkiksi soittorasia, suihkulähde, pyörivä kukka ja liikkuvia ihmishahmoja.

Kielletyssä kaupungissa uskonnollisia seremonioita ja rituaaleja riitti, sillä keisari huolehti šamanistisista, taolaisista sekä kungfutselaisista menoista. Qing-dynastian keisarit olivat itse mantšuja, joten heidän uskontonsa oli Tiibetin buddhalaisuus. Tämän vuoksi esineistöstä löytyi kullattua pronssia oleva buddha.

Etualalla oleva kultainen mandala (1700-luvulta) on symbolinen kuva maailmankaikkeudesta.

Kultainen teekannu, jossa jadeyksityiskohtia.

Lohikäärmeaihe toistuu asujen ohella myös esineiden koristeluissa. Lohikäärme on kiinalaisessa mytologiassa mystinen olento, jolla on taivaallisia ominaisuuksia. Veden hallitsijana se ohjaa ilmastoa sekä symboloi muun muassa hyvää onnea ja kuolemattomuutta. Vanhan kansanperinteen mukaan ensimmäiset kiinalaiset hallitsijat olivat lohikäärmeitä, jotka ottivat ihmisen muodon. 

Kaikki Qing-dynastian (1644-1911) keisarit. Kiinan viimeinen keisari Pu Yi syöstiin vallasta vuonna 1912, ja hän asui Kielletyssä kaupungissa vuoteen 1934 saakka.

Yksi Kielletyn kaupungin valtaistuimista. Tärkein valtaistuin sijaitsi koko kaupungin ytimessä, Harmonian säilyttämisen palatsissa, jolta keisari hallitsi kiinalaista universumia.

Valtaistuimen ympärillä on hyvää onnea tuottavaa esineistöä kuten värikkäitä, emaloituja norsuja sekä totuuden valheesta erottavia qilin-otuksia.

Näyttelyn olisi halunnut vain rynnistää läpi upean esineen luota toiselle. Kannattaa kuitenkin malttaa mielensä ja lukea tarkoin näyttelytekstit, sillä niiden ansiosta koristeelliset esineet alkavat kertoa omaa tarinaansa. Taidokkaita esineitä olisi mielihyvin ihastellut vaikka koko päivä, ja näyttelyn kierrettyämme olisin vain halunnut nähdä vielä vähän lisää.

Jos puhtia riittää, 12 euron pääsylipun hinnalla voi kiertää myös kaikki muut Vapriikin näyttelyt, joiden aihepiirit liikkuvat jääkiekosta luonnontieteeseen. Näistä pysyväisnäyttelyistä voin suositella erityisesti kivimuseota ja sisällissotaa käsittelevää näyttelyä, joka yllätti koskettavuudessaan.