Tuikitavallisena arki-iltana suuntasimme iltakävelylle suoraan töiden jälkeen, minä vielä työvaatteissa hiukset nutturalla ja päivän kiireistä äreänä, etäisenä, yhä suorittaen.
Oli lempeän lämmin, muttei kuuma ilta. Sellainen, jona haluaisi kiivetä auringon lämmittämälle rantakalliolle meren rantaan katselemaan horisonttia aina siihen asti kunnes varjot laskeutuvat.
Kaikkialla oli aivan rauhallista. Kuin aika olisi pysähtynyt. Ei ketään missään.
Ja sitten huomasimme ne. Näsinkallion vanhat puut täynnä valkeita kukkia. Yhdellä askeleella olimme siirtyneet keskiviikkoisesta arjesta valkeaan uneen, jossa satoi lumen sijaan terälehtiä.
Hiljalleen mailleen painuvan auringon säteet siivilöityivät lehvästöjen välistä, kukkien tuoksu imeytyi keuhkoihin. Sitä tuoksua ei ole vielä kukaan onnistunut vangitsemaan.
Joskus asiat ja ratkaisut ovat liian lähellä, liian yksinkertaisia, ja tulemme sokeiksi niille. Ei tarvita kuin pieni hetki, tavallisuudessaan miltei mitättömältä tuntuva, ja tiedät taas, mikä on tärkeintä.
Näillä tuomenkukilla osallistuin tämän viikon Kukkailotteluun. Käyhän kurkkaamassa linkin takaa ihania kukkakuvia!
Tuikitavallisena arki-iltana suuntasimme iltakävelylle suoraan töiden jälkeen, minä vielä työvaatteissa hiukset nutturalla ja päivän kiireistä äreänä, etäisenä, yhä suorittaen.
Oli lempeän lämmin, muttei kuuma ilta. Sellainen, jona haluaisi kiivetä auringon lämmittämälle rantakalliolle meren rantaan katselemaan horisonttia aina siihen asti kunnes varjot laskeutuvat.
Kaikkialla oli aivan rauhallista. Kuin aika olisi pysähtynyt. Ei ketään missään.
Ja sitten huomasimme ne. Näsinkallion vanhat puut täynnä valkeita kukkia. Yhdellä askeleella olimme siirtyneet keskiviikkoisesta arjesta valkeaan uneen, jossa satoi lumen sijaan terälehtiä.
Hiljalleen mailleen painuvan auringon säteet siivilöityivät lehvästöjen välistä, kukkien tuoksu imeytyi keuhkoihin. Sitä tuoksua ei ole vielä kukaan onnistunut vangitsemaan.
Joskus asiat ja ratkaisut ovat liian lähellä, liian yksinkertaisia, ja tulemme sokeiksi niille. Ei tarvita kuin pieni hetki, tavallisuudessaan miltei mitättömältä tuntuva, ja tiedät taas, mikä on tärkeintä.
Näillä tuomenkukilla osallistuin tämän viikon Kukkailotteluun. Käyhän kurkkaamassa linkin takaa ihania kukkakuvia!
Kappale kauneinta kesää. Niinhän se on. Onni ja kauneus on usein aivan lähellä. Hyvää viikonloppua.
ReplyDeleteTuomen kukinta on kyllä yksi kauneimpia kesähetkiä. Aurinkoista alkavaa viikkoa!
DeleteKukkien hurmaavat hattarapilvet!!
ReplyDeleteNyt nautitaan kesästä!
Ehdottomasti nautitaan :) Aurinkoista alkavaa viikkoa!
DeleteOi aivan super ihania kuvia. Sun asu näyttää myös upeelta <3
ReplyDeletehttp://inkanitta.fi
Voi kiitos paljon <3
DeleteSuorastaan taivaallista <3
ReplyDeleteKiitos <3
DeleteOi, kaunista ☺ Melkein tunnen tuoksunkin ♫
ReplyDeleteKiitos! :)
DeleteKyllä tämä kesä vaan on niin ihanaa terapiaa ja luonto ihana paikka rauhoittumiselle.
ReplyDeleteToden totta, luonto on ihan paras paikka pääkopan tuulettamiselle!
DeleteTuomen kukinnasta alkaa mun kesä!<3 Ja kun kukinta on ohi, ihan liian nopeaan, olen aina haikeana...taas vuosi odotettavaa! Aika ihanaa, kun Suomi on pitkä maa, saa nauttia kukinnasta paljon pidempään, vähän kuin aikamatkailua!<3
ReplyDeleteIhan totta, kun tuomien kukinta on ohi, yksi osa kesää on jo mennyt. Onneksi tuomien jälkeen tulevat vielä syreenit, pionit ja ruusut! :)
DeleteTänään aamulla katselin tuomia ja tunsin pientä haikeutta, kun kukinta jo lopuillaan, tavallaan hyvin surullista ja pelko kesän loppumisesta käväisi mielessä, kunnes siirsin katseeni lupiineihin ja syreeneihin....ja hymyilin :)
ReplyDeleteIhanaa viikonloppua <3
Totta, kun tuomien kukinta on ohitse, yksi osa kesästä on mennyt, mutta onneksi meillä on vielä syreenit, pionit ja ruusut :)
DeleteAurinkoista alkavaa viikkoa <3
Kaunis tunnelma sun kuvissa!
ReplyDeleteKiitos Mia :)
DeleteVau mitä kuvia! Ja ihanasti kirjotettu, kuvailit fiiliksen tosi hyvin :)
ReplyDeleteVoi kiitos Elli <3
Delete