Mökkirannassa
Heinäkuussa istuin monet illat mökin rappusilla kone hyttysenpuremilla polvillani. Rantasaunasta tuprutti lupaava savupilvi pimenevää iltaa vasten, ampiaiset surisivat vadelmapöheikössä ja linnut visersivät niin, ettei omia ajatuksiaan kuullut.
Mökkiä, jossa vietin kaikki pitkät lapsuuden kesäni lukien ensin Viisikkoja, sitten Kolmea muskettisoturia ja lopulta Rikosta ja rangaistusta, ei enää ole. Onneksi on erinomainen vastine alle tunnin ajomatkan päässä kotoa. Siellä on luonnollisesti erilaista, mutta yksi asia on lapsuudesta tuttu: aika pysähtyy, ja se on tärkeintä.
Kiitos lapsuuteni, jossa oli ilmeisesti mökkeilyä juuri sopivasti, etten ennättänyt kehittää tulikivenkatkuista vastareaktiota koko touhuun, olen ehdottomasti mökki-ihminen. Voisin olla mökillä vaikka koko kesän. Tai koko vuoden. Voisin oikeastaan muuttaa mökille, mutta sitten se ei enää olisi mökki.
Luonnon ja rauhan ympäröimänä, varpaat järvessä, takassa tuli ja jääkaapissa kyläkaupasta ostettuja mansikoita. Mitä muuta ihminen voisi enää toivoa?
Hyvin sait kiteytettyä mökkeilyn ilon ja tunnelman :) Itse kuulun myös ehdottomasti mökki-ihmisiin.
VastaaPoistaKiitos Anniina! Mökkeily on ihanaa :)
PoistaOi miten kauniita kuvia.
VastaaPoistaIhanan tunnelmalliset kuvat. Olet saanut hetkien lumon vangittua. Se onnistuu, kun oikea ihminen on oikeaan aikaan paikalla. Hyvää illan jatkoa.
VastaaPoistaVoi kiitos, Kirsti! Rauhallista sunnuntai-iltaa :)
PoistaVau, miten kauniita valon hetkiä! Ihanan tunnelmallinen postaus. <3 Perheelläni tai kenelläkään läheiselläni ei ole koskaan ollut mökkiä, jossa olisin voinut viettää oikein kunnolla aikaa ja päästä mökkeilyn makuun, joten elämässäni on aina ollut kesämökin mentävä reikä. Niinpä joka kerta, kun kavereiden kautta on satunnaisesti tullut mahdollisuuksia vierailla jonkun mökillä, olen ollut ihan intona! :D
VastaaPoistaToisaalta olen kuitenkin myös sellainen ilonpilaaja, joka suhtautuu kesämökkikulttuuriin pohjimmiltaan hiukan kriittisesti. Mökkeilysä on nimittäin aika paljon sellaista länsimaisen kulutuskulttuurin resurssientuhlailumeininkiä, mistä en ollenkaan tykkää (esim. joillain jossain ei ole edes kattoa pään päällä, ja täällä me hyvinvoivat suomalaiset vaan pidämme puolet vuodesta tyhjillään ihan asumiskelpoisia taloja, joissa sitten piipahdamme kesällä oleilemassa) ja lisäksi rantarakentaminen (joka on useammallakin tapaa ongelmallista niin ympäristön kuin ns. luontokulttuurinkin kannalta) liittyy erityisesti vapaa-ajan asumisen tarpeisiin - onhan haave kesämökistä järven/meren rannassa ja tietysti ikiomasta mökkirannasta aika tyypillinen suomalaisille - joten minun on vaikea suhtautua puhtaan optimistisesti kesämökkeilyyn ilmiönä.
Haha, nyt minä kyllä kuulostan vain katkeralta, kun en ole koskaan päässyt viettämään kunnolla kesämökkielämää... mutta ei se niin ole! Olen vain taipuvainen pohtimaan asioita liikaa ja olemaan kriittinen. :D
viikarivartti.blogspot.fi
Kiitos!
PoistaTosi kiva, että olet kuitenkin kavereiden kautta vähän päässyt mökkeilyn makuun :) Ja ajatuksia herättävä pohdinta mökkeilyn negatiivisista vaikutuksista! Kyllähän tässä suomalaisessa mökkikulttuurissa menee resursseja ja luonnonvaroja aika tavalla hukkaan. Ja joillakin paikkakunnilla alkaa olla mökkejä niin paljon, ettei niitä järvenrantoja jää hirveästi yleiseen virkistyskäyttöön.
Aivan ihania kuvia!<3
VastaaPoistaKiitos Elli! <3
Poistaupeat maisemat ja kuvat!
VastaaPoistaKiitos Sussi!
PoistaNiin kauniit kuvat ja teksti!♡ Heti alkoi tekemään mieli mennä mökille!
VastaaPoistahttp://mahdollisestiehka.blogspot.com/
Voi kiitos Sini <3
PoistaIhania kuvia <3
VastaaPoistaKiitos Saila <3
Poista