Vanha kulkutautisairaala
Eilisten kuvien taustalla ehtivätkin jo vilahtaa nämä Tampereen ydinkeskustan laitamilla olevat vanhat rakennukset. Kyseessä on Klingendahlin naapurissa Papinkadulla sijaitseva kulkutautisairaala, joka on vanhin säilynyt Tampereella toiminut sairaala.
Alueen historia ulottuu 1800-luvulle. Tuolloin tontille nousivat muun muassa ensimmäiset sairaalapavilgonjit, talousrakennus ja desinfioimislaitos. Rakennuksista suurin, tulirokko-osasto, valmistui vuonna 1909 ja sitä laajennettiin 1950-luvun alkupuolella.
Sotien jälkeen kulkutaudit vähenivät, ja sairaalatoiminta alueella loppui kokonaan vuonna 1985. Tämän jälkeen tulirokko-osasto toimi opiskelija-asuntolana 22 vuotta aina vuoteen 2009 saakka. Siitä asti alue ja sen rakennukset ovat olleet aika lailla oman onnensa nojassa.
Rakennuksille ei ole tehty juurikaan peruskorjauksia sairaalakäytön loppumisen jälkeen, minkä vuoksi rakenteet ovat nykyään todella huonossa kunnossa. Välillä Tampereella tuhotaan melko suruttakin vanhaa rakennuskantaa uusien betonikuutioiden ja kliinisten asuinalueiden tieltä, ja saa nähdä, milloin tämän alueen rakennukset todetaan niin huonokuntoisiksi, että kaupunginisät julistavat niille lopullisen purkutuomion.
Tulirokko-osaston ohella tontilla on jäljellä viisi rakennusta; ruumishuone, tarkastusosasto ja potilaspavinljongit on jo purettu 80-luvulla. Tulirokko-osaston vieressä olevassa punatiilisessä entisessä talousrakennuksessa harjoittelevat nykyään Pirkanmaan Musiikkiopiston oppilaat, ja pieni neliskanttinen, köynnösten peittämä talo tontin toisessa kulmassa on puolestaan vuonna 1909 rakennettu sauna.
Pitkänomainen matala valkea rakennus (entinen desinfioimislaitos vuodelta 1892) on tätä nykyä korttelitaiteilija Mika Pettisalon pajana ja taidegalleriana. Pettisalon luotsaama Pyynikin Aikamatkat pitää pihapiiriä kaikille avoimena galleriana, joka tarjoaa ohikulkijoille leikkimielistä ja kekseliästä korttelitaidetta.
Alueen historia ulottuu 1800-luvulle. Tuolloin tontille nousivat muun muassa ensimmäiset sairaalapavilgonjit, talousrakennus ja desinfioimislaitos. Rakennuksista suurin, tulirokko-osasto, valmistui vuonna 1909 ja sitä laajennettiin 1950-luvun alkupuolella.
Sotien jälkeen kulkutaudit vähenivät, ja sairaalatoiminta alueella loppui kokonaan vuonna 1985. Tämän jälkeen tulirokko-osasto toimi opiskelija-asuntolana 22 vuotta aina vuoteen 2009 saakka. Siitä asti alue ja sen rakennukset ovat olleet aika lailla oman onnensa nojassa.
Rakennuksille ei ole tehty juurikaan peruskorjauksia sairaalakäytön loppumisen jälkeen, minkä vuoksi rakenteet ovat nykyään todella huonossa kunnossa. Välillä Tampereella tuhotaan melko suruttakin vanhaa rakennuskantaa uusien betonikuutioiden ja kliinisten asuinalueiden tieltä, ja saa nähdä, milloin tämän alueen rakennukset todetaan niin huonokuntoisiksi, että kaupunginisät julistavat niille lopullisen purkutuomion.
Tulirokko-osaston ohella tontilla on jäljellä viisi rakennusta; ruumishuone, tarkastusosasto ja potilaspavinljongit on jo purettu 80-luvulla. Tulirokko-osaston vieressä olevassa punatiilisessä entisessä talousrakennuksessa harjoittelevat nykyään Pirkanmaan Musiikkiopiston oppilaat, ja pieni neliskanttinen, köynnösten peittämä talo tontin toisessa kulmassa on puolestaan vuonna 1909 rakennettu sauna.
Pitkänomainen matala valkea rakennus (entinen desinfioimislaitos vuodelta 1892) on tätä nykyä korttelitaiteilija Mika Pettisalon pajana ja taidegalleriana. Pettisalon luotsaama Pyynikin Aikamatkat pitää pihapiiriä kaikille avoimena galleriana, joka tarjoaa ohikulkijoille leikkimielistä ja kekseliästä korttelitaidetta.
Jännittävä ja mielenkiintoinen paikka. Hienoja otoksia!
VastaaPoistaKiitos! Ilahduin toden teolla, kun bongasin tuon alueen ohikulkumatkalla :)
PoistaTämä menee vähän kirjoituksesi vierestä, mutta aihe on sama: Vuonna 1958 Tampereella riehui polioepidemia. Meitä sairastuneita oli useita ja meidät sijoitettiin juuri tuonne Kulkutautisairaalaan. Muistan vieläkin (olin silloin 7v) se, että vieraita ei saanut tulla huoneeseen, vaan vieraat saivat tulla ikkunan taakse. Meidät oli siis sijoitettu alakertaan. Muuten en siitä paljoakaan muista, mutta joka kerta, kun käyn (joka vuosi) Hatanpään Arboretumissa, muistan hetkiä Kulkutautisairaalassa.
VastaaPoistaIkävä, että sen on annettu rapistua. Mutta, se kai on ajan henki.
Kiitos Marjatta, kun jaoit tämän muistosi! Oli todella mielenkiintoista lukea kokemuksestasi!
PoistaNäyttääpä kiehtovalta paikalta! Tosi hienoja kuvia jälleen. :) Ihanaa että kirjoittelet niin monista mielenkiintoisista kohteista Tampereella, muuten en olisi itse niistä varmaan ikinä kuullut!
VastaaPoistaKiitos Valpuri! Olen koettanut löytää Tampereelta uusia paikkoja tutkittavaksi. Helposti sitä urautuu kulkemaan niitä samoja kortteleita, olen aktiivisesti yrittänyt taistella tätä vastaan :D
PoistaKauniit, historian siipien havinaa henkivät kuvat, vaikka paikka sinällään ei ole enää kauneimmillaan. Varmaan niillä ihmisellä, joilla on paikasta omakohtaisia muistoja saattavat nousta ihokarvat pystyyn postaustasi tutkiessa. Minulle kävi niin, vaikka olen sairastanut lapsena monta rokkoa peräkkäin ja päällekkäin aivan muualla - kaukana Australiassa.
VastaaPoistaKiitos kommentista, Kirsti! Olisi upeaa, jos alueesta olisi pidetty huolta ja rakennukset olisi kunnostettu.
PoistaKauniit kuvat <3 Surullista, että paikka on rapistunut - haluaisin niin kovin, että vanhoja, kauniita rakennuksia vaalittaisiin. Aivan ihania muuten nuo korttelitaiteilijan kekseliäät ja veikeät maalaukset :D
VastaaPoistawww.ainalahellani.blogspot.fi
Kiitos! Minuakin surettaa (ja melkein suututtaa), että vanhojen rakennusten annetaan liian usein jäädä oman onnensa nojaan, tätä näkee joka puolella Suomea :(
PoistaMielenkiintoinen paikka :) Upeita kuvia olet ottanut :) Kivaa tiistai iltaa :)
VastaaPoistaKiitos! :) Mukavaa viikonlopun jatkoa!
PoistaTää on niin hauskaa miten paljon löydänkään uusia juttuja ja puolia Tampereesta täältä sun blogista, vaikka asun täällä itsekin! :D tuollakin ois kiva käydä joskus :)
VastaaPoistaKoetan koko ajan löytää Tampereelta uusia paikkoja tutkittavaksi, toivottavasti niitä löytyy vielä paljon! Yritän aktiivisesti taistella sitä vastaan, että uraudun kulkemaan niitä samoja kortteleita - niin käy ihan liian helposti :)
PoistaKauniita kuvia nämäkin. Ja vitsi miten mielenkiintoisia noi taidepläjäykset.. erityisesti tuosta "valuvasta taulusta" sekä kirjaston kirjaimista tykkäsin kovasti :)
VastaaPoistaTäytyykin katsella joska täältä Päijät-Hämeestä löytyisi jotain noin mielenkiintoista kuvattavaa.
Kiitos Anu! Tuo valuva taulu oli ehdottomasti yksi omistakin lemppareista, kekseliäs idea.
PoistaSoittotunnilta katselin Kurilan talosta noilla parvekkeilla tupakoivia opiskelijoita. Tuollaisia parvekkeita ei juuri näe. Joulun aikaan lumisena talo oli edelleen hienon näköinen vielä 90-luvullakin. Hyvä, että olet näin hienosti kuvannut sairaalan. Pian sekin on maan tasalla.
VastaaPoistaKiitos kommentista, Jussi, ja kiitos, kun jaoit tämän muiston! Harmittaa tämä tapa, että näiden vanhojen talojen annetaan ensin rapistua ja sitten ne voidaankin purkaa. Voisi kuvitella, että tämänkin kohteen saisi vielä kunnostettua, jos tahtoa ja halua olisi.
Poista