Seikkailu Santalahdessa

Seikkailu Santalahdessa

• 20 syyskuuta, 2017

Mitä tamperelaiselle tulee mieleen Santalahdesta? Tietysti Tulitikkutehdas, kaikkien Tampereen hylättyjen paikkojen äiti ja autioista tehtaista legendaarisin. Villeimmät huhut ja pelottavimmat kummitustarinat sijoittuvat juuri Tulitikkutehtaaseen, vaikka Santalahden alueella on pystyssä tai osittain romahtaneena useita teollisuusrakennuksia.

Uskallankin väittää, ettei moni Tulitikkutehtaalla seikkaillut ole noteerannut sitä, että tehtaan toisella puolella on kokonainen vanhojen tehtaiden ja varastorakennusten villiintynyt, graffitein koristeltu keskittymä, jonka potentiaali urbaanille tutkimusretkelle on vähintäänkin yhtä suuri kuin Tulitikkutehtaalla.

Tämän vuoksi en tänään aio julkaista yhtäkään kuvaa Tulitikkutehtaasta, vaan kaikista näistä muista vanhan teollisuuskaupungin unohdetuista muistomerkeistä, jotka ovat jääneet junaradan ja Rantatien väliselle pienelle kaistaleelle vartioimaan menneiden aikojen muistoja.





Finlaysonin, Tampellan ja Verkatehtaan myötä Tampereesta kasvoi teollisuuskaupunki 1800-luvun lopulla. Edellä mainittujen paikkojen ohella teollisuuskeskittymiä nousi myös muualle kaupunkiin, ja yksi näistä keskittymistä muodostui Onkiniemen ja Santalahden tuntumaan. Näsijärven rantojen hyvät vesiyhteydet antoivat edellytykset tukinuitolle, ja ohikulkeva rautatie teki tuotteiden jakelusta helppoa.



Aivan radan vieressä on Santalahden Kattohuopa- ja Asfalteeraustehdas eli tutummin Kolkos. Tehtaan vanhimmat osat ovat 1800-luvun lopulta, joten täällä jos missä ollaan Tampereen teollisuushistorian ytimessä. Tarkemmat yksityiskohdat tehtaan varhaisimmasta historiasta ovat tosin hautautuneet jonnekin menneisyyden hämärään kuten Kolkoksen tiilet radanvarren maahan. Kattohuovan ohella tehtaassa on valmistettu myös laastia (Kolkos Muuraus Oy), mutta 2000-luvun aikana rakennus hylättiin lopullisesti.

Jos uskaltautuu radanpuoleisista ovista sisään tehtaaseen, avautuvat huikeat näkymät Näsijärvelle. Mikäli pimeä tehdas kammottaa, myös Kolkoksen spraymaalipullojen ja sortuneiden tiilien valloittamalta etupihalta maisema on upea. Näitä näkymiä katsellessa ei enää ollenkaan ihmettele, miksi kaavoituslautakunta haluaa vanhojen tehtaiden tilalle uudenkarheita betonikuutioita.

Yhdessä Tulitikkutehtaan kanssa tämä kattohuopatehdas muodostaa kenties Euroopan suurimman graffitigallerian, josta ei ole koskaan putsattu yhtäkään teosta pois. Maalaukset ovat kerrostuneet vuosien saatossa toistensa päälle.





















Kolkoksen ja Rantatien välissä ovat vuonna 1884 perustettu, useaan otteeseen laajennettu Enqvistin paperitehdas sekä entisessä Caloniuksen luujauhotehtaassa toiminut Teollisuusniklaamo Oy. Lisäksi tehtaiden raatojen lomassa on useita autioituneita varastorakennuksia sekä aivan Rantatien tuntumassa vasta 60-luvulla rakennetut kaarihallit.

Mikäli alueen historia kiinnostaa enemmänkin, kannattaa ehdottomasti tutustua vuonna 2007 tehtyyn rakennushistoriaselvitykseen.





Viimeistään ensi vuoden aikana alueen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa. Odotankin surulla sitä päivää, kun ensimmäiset kaivinkoneet hiljaa työntyvät alueelle. Vaikka osa rakennuksista, kuten Tulitikkutehdas ja Enqvistin paperitehdas, on suojeltu ja niihin on kaavailtu niin päiväkotia kuin loft-asuntoja, ei alueen tunnelma tule enää olemaan entisellään.

Sen vuoksi suuntasimme kirpeänä syyspäivänä Santalahteen, jotta ehdimme vielä ihailemaan graffititaiteilijaa teoksensa kimpussa, avata niidenkin talojen ovia, joita emme ennen olleet uskaltaneet ja seisoa pimenevässä illassa kuuntelemassa ohi viilettävien junien aavemaista huminaa.

Mikäli haluat vielä kurkistaa tähän kaupungin jännittävimpään kulmakuntaan, suuntaa seikkailulle mahdollisimman pian!

Ps. Ja vielä pakollinen varoituksen sana: muistathan kuitenkin olla tarkkana, sillä nämä talot ovat erittäin huonokuntoisia ja osittain sortuneita. Monien katot ovat romahtaneet aikapäiviä sitten, joten liian varovainen et voi olla.

Katso myös: Lielahden vanha teollisuusalue ja Papinkadun kulkutautisairaala