. Thursday, November 30, 2017 .

Marras- ja joulukuun vaihteessa syksyn ja talven rajat hämärtyvät. Vuodenajat sulautuvat yhteen säätilan pysyessä viikko toisensa jälkeen juuri ja juuri plusasteiden puolella, ja taivaalta sataa kaikkea mahdollista vedestä lumeen.

Tällaisina hetkinä tulevat yhden päivän talvet. Hetket, jotka yllättävät autoilijat kerta toisensa jälkeen, saavat joukkoliikenteen poikkeuksetta ongelmiin ja taikovat hiljaa leijailevine lumihiutaleineen kovin värittömäksi muuttuneen ympäristön joulumaaksi.

Lumentulo alkaa yhtäkkiä, kuin monsuuni kuivan kauden päätteeksi. Pyryn jälkeen maailma on valkoinen päivän pari, kunnes jossakin tuhansien kilometrien päässä ilmavirtaukset kääntyvätkin ja sulattavat nietokset pois.

yhdenpäiväntalvi1

Ensimmäisen kerran yhden päivän talvi tuli, kun puissa ja pensaissa oli ruskan jäljiltä vielä muutamia vihertävänkellertäviä lehtiä. Lumi vain tulla tupsahti, ja loppusyksyn harmaus muuttui puhtaaksi valkeudeksi yhdessä yössä.

Kahlasin heti ensimmäisen päivänkajon aikaan keskelle puiston nilkkoihin asti yltäviä nietoksia, ja kipitin hangessa nilkkureissani välittämättä kenkien sisälle sujahtavasta lumesta. Jossakin kaukana heiteltiin jo lumipalloja, ja koko kaupunki oli kuin yhtä suurta jouluelokuvan lavastetta.

yhdenpäiväntalvi2

Jos valkean maan miljoonine lumihiutaleineen haluaa ikuistaa, on oltava nopea. Yhden päivän talvi ei nimittäin ketään odottele, ja muutamissa tunneissa se on jo kadonnut, antanut tietä vesisateen ja lämpöasteiden voimin paluuta tekevälle syksylle.

Ja niin ne vuorottelevat, syksy ja talvi.

yhdenpäiväntalvi3

yhdenpäiväntalvi4

yhdenpäiväntalvi5

yhdenpäiväntalvi6

yhdenpäiväntalvi7

yhdenpäiväntalvi8

yhdenpäiväntalvi9

yhdenpäiväntalvi10

yhdenpäiväntalvi11

yhdenpäiväntalvi12

yhdenpäiväntalvi13

yhdenpäiväntalvi14

yhdenpäiväntalvi15

yhdenpäiväntalvi16

Yhden päivän talvi

. Monday, November 27, 2017 .

06:00 - Puhelimen herätyskello soi ensimmäisen kerran. Ensin miehen, sitten minun. Mumisen miehelle unenpöpperössä, etten jaksakaan mennä aikaisemmin töihin. Tavoitteenani oli olla töissä kahdeksalta, mutta lämpimän peiton alla on liian mukava kölliä koleana ja sateisena aamuna.

07:45 - Vajaan parin tunnin torkutuksen jälkeen joudun kohtaamaan sen tosiasian, että myöhästyn ihan-juuri-kohta, ellen nyt nouse. Selaan kuitenkin puhelimella pari minuuttia Ylen uutisia haaveillen siitä, että kello olisikin tunnin vähemmän.

07:52 - Kiskon flamingokuvioisen aamutakin päälleni, kutitan miestä peiton alta pilkistävistä jalkapohjista, jotta hänkin herää kunnolla, ja ryntään suihkuun.

päiväkanssani2

08:05 - Pikasuihkusta ja hiustenpesusta selviydytty! Mies tuo minulle kylpyhuoneeseen kahvia ja päivän vitamiinisatsin, ja lätkin nassuun vimmaisella vauhdilla silmänympärys- ja kosteusvoiteen, meikkivoiteen, valokynän, kulmakynän ja -geelin, nudenväristä luomiväriä ja ripsivärin. Hörpin samalla kahvia ja mies huutelee välillä kellonaikoja kuin paraskin radiojuontaja.

08:25 - Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin alan näyttää heränneeltä, kiitos kahvin ja meikin. Ryntään vaatekaapille, ja koska minuuttiakaan ei ole hukattavaksi, vedän päälle helpon luottoasun: mustat pillifarkut, mustan pitsireunaisen satiinitopin ja tummanharmaan pehmeän, ison neuletakin. Ei ole (taaskaan) aikaa valita koruja, joten pelkillä korvakoruilla mennään.

08:32 - Alan kuivata hiuksia vimmatulla vauhdilla. Kuivaan tukan vain osittain ja isken hiukset sille samalle sotkusykerölle niskaan, joka on minulla töissä suunnilleen joka päivä. Tässä syy myös sille, miksi bloginkin kuvissa hiukseni ovat useimmiten kiinni.

päiväkanssani3

08:38 - Vielä pari suihkausta hajuvettä, hampaiden pesu ja dödö, sitten olen valmis. Jääkaapista löytyy työeväiksi bataattikeittoa, Frooshin smoothie ja Tuhto-jukurttirahkaa. Mies heittää ne ja proteiinikeksin minulle kassiin mukaan. Kiskon takin ja huivin niskaan, ja etsin hetken hanskoja.

08:45 - Nyt töihin, ja kiireellä! Koska minulla on poikkeuksellisesti ollut työkone mukana kotona viikonloppuna, mies vie minut töihin, ettei minun tarvitse hilata konetta mukanani pitkin katuja.

08:58 - Työpaikalla, ja jotakuinkin ajoissa, huh! Käyn ensi töikseni hakemassa automaatista kupin kahvia ja aloitan sitten päivän työt sähköposteja läpikäyden.

9:00 - 11.30 - Töitä, töitä, töitä. Ja lisää kahvia.

päiväkanssani4

11:30 - Lounastauon paikka! Syön töissä melkein poikkeuksetta eväitä, ja tänään vuorossa on bataattikeittoa sekä mango-appelsiini-smoothie ja jukurttirahkaa, jotka tosin säästän hieman myöhemmälle.

11:50 - Ja takaisin sorvin ääreen smoothieta hörppien.

14:55 - Noukin jukurttirahkan jääkaapista, keitän teetä ja jatkan näppäimistön takomista. Ulkona alkaa jo hiljalleen hämärtyä.

päiväkanssani5

17:00 - Minulla on hyvä työflow päällä, ja koska miehelläkin on iltavuoro, jään töihin vähän pidemmäksi aikaa. Työpaikkani liukumatuntisysteemi on loistava, ja on kiva, että työntekoa voi hieman rytmittää omien menojen mukaisesti. Keitän siis uuden kupposen teetä ja jatkan hommia.

18:02 - Nyt kohti kotia! Koko toimisto (tai ainakin oma kerros) on hiljentynyt ja käytävien valoja on  jo sammuteltu. Ulkonakin on aivan pimeää ja kipittelen kohti kotia proteiinikeksiä natustellen. Matkan varrella nappaan pakettiautomaatista H&M:n paketin ja meinaan harhautua Glitteriin ostamaan hassunhauskoja joulukuusenpallokorvakoruja, mutta pysyn vahvana.

päiväkanssani6

18:43 - Eksyin muihinkin kauppoihin, ja lopulta 15 minuutin kotimatkaan kului 45 minuuttia, hupsista.. Nyt olen onneksi viimein kotona. Laitan ensi töikseni ilmankostuttimen päälle, sillä olohuoneen kosteusmittari näyttää vain 29 %. Sitten heitän työvaatteet pois päältä ja kietaisen ruusukuvioisen aamutakin päälleni.

18:50 - Napsautan Spotifysta soimaan rauhallisen melankolista pianomusiikkia, jolle olen omistanut oman soittolistansa, ja vietän improvisoidun venyttely- ja meditaatiohetken. Pitkän päivän jälkeen on hyvä hetkeksi rauhoittua.

19:10 - Mies on hakenut minulle päivällä kasan varauksia kirjastosta, ja tutkin, mitä opuksia tulikaan oikein lainattua. Mukana on muun muassa Maaret Kallion ja Elina Tanskasen kirjoja. Tekisi mieli heti ruveta lukemaan, mutta haluan syventyä kirjoihin paremmalla ajalla.

päiväkanssani7

19:15 - Järjestelen vähän paikkoja, kuljetan eilisillan elokuvahetkestä olohuoneen sohvapöydälle unohtuneet viinilasit tiskialtaaseen ja imuroin rikkaimurilla sohvalta murut.

19:23 - Laitan vedenkeittimen päälle ja veden kiehumista odotellessa käyn pikavauhdilla läpi pari Zalandon pakettia.

19:40 - Pakettien katsomisessa menikin yllättävän kauan. Onneksi itsekurini piti kaupoissa, sillä paketeista paljastuu pari collegekankaista jakkua ja ihana kukkakuvioitu samettimekko. Keittimessä vesi on onneksi vielä ihan kuumaa, joten teen itselleni sokeritonta mustaherukkamehua ja nappaan jääkaapista avokadon, pari omenaa ja rahkaa sekä punaherukoita. Otan läppärin kainaloon, eväät messiin ja sukellan sohvalle.

päiväkanssani8

19:48 - Katson hetken Yleltä tulevaa dokumenttia Vietnamin sodasta ja painan sitten Netflixin päälle. Laitan Isänmaan puolesta (Homeland) -sarjan pyörimään taustalle, kun aloitan blogi-multitaskingin: vastailen kommentteihin, selailen muiden blogeja, valitsen seuraavan päivän postaukseen kuvat ja käsittelen vähän kuvia. Kaikkea yhtä aikaa, sopii minulle!

20:53 - Mies tulee töistä kotiin, jipii! Halit & pusut, ja sen jälkeen höpötellään päivän kuulumiset ja katson samalla sivusilmällä päivän postit läpi. Laskuja, laskuja - ja muutama päivä sitten tilaamani MayBeautyn mustapäänaamiot, jes! Odotan jo, että pääsen testaamaan niitä.

21:25 - Mies rupeaa tekemään meille iltapalaa (ruisleipää avokadolla, kulhollinen mandariineja) ja keittää meille teetä. Minä parkkeeraan seuraksi keittiöön hölisemään ja tutkimaan teevarastojamme.

päiväkanssani9

21:41 - Iltapala on valmis ja linnottaudutaan olohuoneen lattialle syömään, sillä hinnoitellaan samalla kirpputoritavaroita.

22:43 - Hinnoitellessa aika menee ihan siivillä ja kello on jo tosi paljon. Loput tavarat on onneksi vihdoin hinnoiteltu, ja on aika siirtyä pikku hiljaa pehkuihin. Otetaan lyhyt matsi Barn Storya.

22:58 - Pesen ja rasvaan kasvot, teen palautusilmoitukset Zalandolle ja lataan seuraavan päivän postauksen kuvat blogiin. Mies lukee sillä aikaa puhelimesta uutisia ja selaa Tekniikan Maailmaa.

23:29 - Lopulta uni vie voiton paremmasta puoliskosta ja toinen alkaa nuokkua puhelin kädessä. Selkeästi aika mennä nukkumaan! Käperryn kainaloon, mutta vaikka väsy on kova, uni ei ihan vielä tule. Päädyn selailemaan puhelimella Ilta-Sanomia.

23:44 - Hyvää yötä maailma, nähdään taas huomenna!

päiväkanssani10

Maanantai kanssani

. Sunday, November 26, 2017 .

Tänään vinkkaan neljä tutustumisen arvoista romaania loppuvuoden lukuhetkiin; pari kevyempää ja pari vakavampaa teosta.

kirjasuositukset1

Chick litillä ja muulla kevyellä naisille suunnatulla viihdekirjallisuudella on usein hieman ikävä kaiku etenkin vakavahenkisemmissä kirjallisuuspiireissä. Välillä sitä kaipaa kuitenkin vähän helpompaa luettavaa vaativampien teosten rinnalle, ja chick lit -kirjat ovatkin kuin kirjallisuuden naistenlehtiä: sokerinhuuruista, naiivia ja kepeää hömppää.

Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää ja itsenäinen jatko-osa Jos olisit tässä ovat kirjallisuuden kevyempää kastia, mutta eivät karkkimaisesta ulkoasustaan huolimatta ole täysin siirapissa kieriteltyjä. Moyesin kirjoista kuorituu yllättävän syvällisiä, mutta vakavia aiheita kuolemasta elämän arvokkuuteen keventää genrelle tyypillinen elokuvamainen kerronta ja rakastettavan kliseiset henkilöhahmot.

Kerro minulle jotain hyvää -kirjassa elämässään hieman hukassa oleva Louisa "Lou" Clark kiintyy ja lopulta rakastuu pyörätuoliinsa masentuneeseen, toivonsa menettäneeseen Williin. Enempää juonikuvioita paljastamatta Jos olisit tässä kertoo ajasta puolitoista vuotta ensimmäisen kirjan tapahtumien jälkeen. Suosittelen Moyesin kirjoja niihin hetkiin, kun kaipaat nopealukuista, helppoa ja mukaansatempaavaa luettavaa, joka avaa kyynelkanavat. Moyesin kirjat ovat omassa lajissaan laatuteoksia, jotka koskettavat aidosti.

kirjasuositukset2

Etelä-korealaisen Han Kangin Vegetaristi on yksi vuoden puhutuimpia kirjatapauksia. Etelä-Korean puutteellista demokratiaa kritisoiva teos on maan hallituksen mustalla listalla, ja poliittisesti tulenarka romaani voitti vuoden 2016 Booker-palkinnon. Vegetaristi kertoo korealaisesta kotirouvasta Yeong-hyestä, joka lopettaa lihansyönnin painajaisten vuoksi. Tämä länsimaisesta näkökulmasta pieni päätös suistaa koko hänen elämänsä ja avioliittonsa raiteiltaan.

Vegetaristin rakenne on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa Yeong-hyetä tarkastellaan hänen konservatiivisen aviomiehensä kautta, ja osion lopussa Yeong-hye viiltää ranteensa auki hänen vanhempiensa koettaessa pakkosyöttää hänelle lihaa. Toisessa osassa ääneen pääsee Yeong-hyen sisaren taiteilijamies, joka lumoutuu Yeong-hyen androgyynistä olemuksesta eikä muden tavoin piittaa vähääkään siitä, että Yeong-hye on vegetaristi. Kolmas osa, jossa Yeong-hye on potilaana psykiatrisessa sairaalassa, on romaanin vaikeaselkoisin osio. Se alleviivaa lukukokemuksen hämmentävyyttä, rajuutta ja järkyttävyyttä. Viimeisen sivun jälkeen olo on kertakaikkisen tyhjä.

Han Kangin niukat lauseet soljuvat eleettömän tyynesti eteenpäin, vaikka nykypäivän Etelä-Koreasta kertova Vegetaristi käsittelee useita vakavia teemoja: perhettä, pakkomielteitä, naisen oikeutta omaan kehoonsa, ihmismielen hajoamista ja sen vaikutuksia lähipiiriin, normeista poikkeamista, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä ulkopuolisuutta.

kirjasuositukset3

Hans Falladan yli 600-sivuinen järkäle Yksin Berliinissä on upea lukuromaani ja uudelleenlöydetty klassikko, jota on kuvattu kaikkien aikojen hienoimmaksi kirjaksi saksalaisten vastarinnasta. Kirjan tapahtumat sukeltavat 40-luvun Berliiniin ja keskittyvät kuvaamaan Jablonski Strassella asuvaa kirjavaa joukkoa. Pelon ja väkivallan täyttämässä kaupungissa kadun asukkaat koettavat selviytyä kukin tavallaan. Öykkärimäiset Persicket ovat lojaaleja natsiliikkeelle,  eläköitynyt tuomari Fromm tekee kaikessa hiljaisuudessa rohkeita ratkaisuja ja vanharouva Rosenthal pysyttelee tiiviisti asunnossaan. Otto ja Anna Quangel edustavat tavallista työläispariskuntaa, joka vain koettaa elää arkeaan sodasta huolimatta.

Kun Quangelit saavat kuulla, että heidän ainoa poikansa on kaatunut länsirintamalla, pariskunta käynnistää vastarintakampanjan Führeria ja hänen kaikkialle ulottuvaa valtakoneistoaan vastaan. Quangelit eivät käy taistelua asein vaan sanan voimalla. Pariskunta levittää ympäri Berliiniä postikortteja, joissa on kantaaottavia, Hitlerin vastaisia tekstejä. Kortit päätyvät natsien tehokkaan urkintajärjestelmän ansiosta Gestapon käsiin, ja alkaa hengenvaarallinen kissa ja hiiri -leikki, jonka seurauksena on murhien ja petosten sarja. Takaa-ajetut Quangelit joutuvat yhä ahtaammalle ja silmukka heidän kaulansa ympärillä kiristyy.

Yksin Berliinissä on samanaikaisesti raaka kuvaus sota-ajan Saksasta ja jännittävä trilleri. Järkyttävyytensäkin keskellä teos tarjoaa kuitenkin hiukan lohtua, sillä se palauttaa uskon tavallisen ihmisen rohkeuteen ja kykyyn selviytyä hirvittävienkin olosuhteiden keskellä. Teoksen vaikuttavuutta lisää entisestään se, että tapahtumat perustuvat todelliseen tapaukseen, sillä Quangelin pariskunnan esikuvana on Otto ja Elise Hampelin tarina.

4 x luettavaa loppuvuodelle

. Friday, November 24, 2017 .

Varoitus: sisältää kärjistämistä ja saarnamista


Uskallan veikata, ettei juuri kukaan ole voinut tällä viikolla välttyä Black Friday -rummutukselta. Black Friday -hysteriaa torjuakseen pitäisi asua kaukana kaikesta ilman tietoliikenneyhteyksiä ja sanomalehteä, ja olla mielellään käymättä lähimarketissakaan, sillä tänä vuonna Black Friday tuntuu valloittaneen koko Suomen ruokakauppoja myöten.

Muutamia vuosia sitten suoraan USA:sta tänne Itämeren taakse rantautunut ilmiö näkyi lähinnä kodinkoneliikkeiden ja ulkomaisten verkkokauppojen kampanjoina, mutta nyt Black Friday on kaikkialla. Mainostulva alkoi jo viime viikon puolella, ja mainosähkyni on eskaloitunut siihen pisteeseen, että tekisi mieli tiputtaa kännykkä täältä neljännestä kerroksesta, jos saan vielä yhdenkin tarjoustekstiviestin tai alennuskoodisähköpostin.

Ostokarkelot ovat venyneet monissa liikkeissä koko viikonlopun mittaisiksi Black Weekendeiksi, ja alennusprosenttien sokaisema kansa raahaa tai klikkaa ostohuumassaan kotiin kertakäyttömuotia, turhaa elektroniikkaa ja oikeastaan mitä tahansa, kun vain halvalla saa.

mustaperjantai2

Kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa kaupat ovat pullollaan vaatteita ja tavaroita, joita emme todella tarvitse, ja jossa voimme vaihtaa koko vaatekertamme ja kodinsisustuksemme vain kyllästyttyämme niihin, emme mielestäni kaipaa enää yhtään lisää päiviä, jotka lietsovat pohjatonta tarvettamme saada ja ostaa uutta. Suomalaiset kuluttivat jo huhtikuussa oman osansa tämän vuoden luonnonvaroista, ja vaikka suurin syyllinen ovatkin päästöt ja lihatuotanto, ei turhan kulutuksen vähentäminen ainakaan huonontaisi tilannetta.

Suhtautumiseni kulutuskarkeloihin ei kuitenkaan ole sataprosenttisen kielteinen, sillä yhdessä tapauksessa Black Friday -ostokset ovat suorastaan järkeviä: silloin, jos ostaa todelliseen tarpeeseen. Silloin, jos on harkinnut ja punninnut ostopäätöstä tarkkaan, olisi ostanut asian muutenkin ja vaikkapa vain odotellut, että tuote alennettaisiin. Silloin alennusten hyödyntäminen on ainoastaan fiksua.

mustaperjantai3

Yllä olevan perusteella on varmasti käynyt ilmi, etten aio tarjota teille tänään vaatekollaaseja tai alennuskoodeja verkkokauppoihin. Niitä on muissa blogeissa jo aivan riittävästi. Sen sijaan haluaisin tarjota teille muutaman ajatuksen.

Maailma olisi taas vähän parempi paikka ja luonnonvaramme kestäisivät ehkä pari päivää pidempään, jos:

  • ennen ostopäätöstä pohtisimme, mitä oikeasti tarvitsemme ja miettisimme, voisiko tavaran ostaa käytettynä tai lainata. Kaiken ei aina tarvitse olla uutta ja omaa.
  • kyseenalaistaisimme ostohaluamme. Pohjautuuko halu ostaa oikeaan tarpeeseen vai kaupan, median, blogien tai muun tahon luomaan tarpeeseen? Ostammeko, koska olemme stressaantuneita, ahdistuneita tai tyytymättömiä, vai teemmekö kenties ostoksia ihanneminällemme tai sellaisia tilaisuuksia ja tapahtumia varten, joita ei oikeasti ole näköpiirissä? Ostatko ihanan iltapuvun alennuksesta, vaikka sinulla ei ole sille koskaan käyttöä? Haalitko kaappiin kolme upeaa paljettimekkoa, vaikka käytät niitä ainoastaan uutenavuotena? Vaihdatko älypuhelinta, vaikka vanha vielä toimisi?
  • pyrkisimme tekemään ostoksia eettisesti ja ekologisesti mahdollisimman kestäviltä merkeiltä. Yksikään merkki ei varmasti tuotantotavoiltaan ja muulta toiminnaltaan saa täysin puhtaita papereilta, mutta voisimmeko tehdä edes pikkuisen parempia valintoja? Suosia suomalaista, ostaa kivijalkaliikkeestä verkkokaupan sijaan ja niin edelleen.
  • sietäisimme paremmin kyllästymistä. Meillä ihmisillä on tapana kyllästyä kaikkeen alunperin haluamaamme ja lopulta saamaamme. Kyllästyminen onkin länsimaisten ihmisten etuoikeus. Kyllästyessämme vaihdamme koko vaatekertamme ja kotimme sisustuksen, ja siihenkin ihanaan tekoturkistakkiin, joka nyt huutaa nimeäsi ja jota käytät lopulta vain muutaman kerran, tulet takuulla kyllästymään kenties jo ennen ensi sesonkia.
  • löytäisimme iloa ja onnea muistakin asioista kuin shoppailusta ja uusista tavaroista. Ostaminen tuo hetkeksi iloa ja lisää mielihyvän tunnetta, sillä aivomme alkavat tuottaa dopamiinia alkaessamme odottaa ostamisen kaltaista palkintoa. Onni on kuitenkin hyvin ohikiitävää, sillä dopamiini alkaa hävitä aivoistamme jo kaupan ulko-ovella. Voisimmeko siis hakea elämäämme iloa jollakin muulla tavalla?
  • matkustelisimme enemmän kotimaassa. Tällä tavalla voitaisiin myös loistavasti tukea suomalaisia pk-yrittäjiä ja matkailuelinkeinoa.

mustaperjantai4

Ironista kyllä, samaan aikaan Black Fridayn kanssa vietetään Älä osta mitään -päivää, joka haluaa kannustaa kuluttajia tarkastelemaan ostokäyttäytymistään ja niiden ympäristövaikutuksia. Minun päiväni on tänään kallistunut tuolle Älä osta mitään -linjalle, jos lounassalaattia ja vitamiinivettä ei oteta huomioon. Hyvä on, aiemmin viikolla klikkasin kotiin paketillisen Zalandolta, mutta omaatuntoani helpottaa se, että paketin sisältö lukeutuu enimmäkseen fiksut ja tarpeelliset täsmäostokset -kategoriaan.

Niin, tästä perjantaisesta saarnastani huolimatta täydellinen en ole minäkään, itse asiassa hyvin kaukana siitä. Olkoon tämä postaus siis muistutuksena minulle itselleni, että omaan kulutuskäyttäytymiseeni pitäisi edelleen kiinnittää huomiota - ja paljon!

mustaperjantai5

Herättääkö Black Friday sinussa jotakin tunteita?

Musta perjantai: kulutushysteriaa vai fiksuja täsmäostoksia?

. Thursday, November 23, 2017 .

Tampereen ikonisimman hylätyn rakennuksen ovat loppusyksyn aikana ympäröineet siniset työmaa-aidat. En tiedä, mitä aitojen sisäpuolella tapahtuu, mutta sen tiedän, ettei tamperelaisten graffitimaalareiden mekka ja uteliaiden valokuvaajien suosikkikohde tule enää olemaan entisensä.

On siis aika heittää hyvästit Tulitikkutehtaalle.

tulitikkutehdastampere2

tulitikkutehdastampere3

Eräänä syyskuisena perjantai-iltana kurkistimme viimeisen kerran sisään auki repsottavista ovista, kävelimme korkeissa halleissa ja sanoimme hyvästit sille tehtaalle, jonka olemme tunteneet.

Yksi talvi oli taas ollut liikaa Tikkutehtaalle. Yläkerrassa lainehtivat vesilammikot, ja vettä tippui sieltä täältä välipohjan läpi ensimmäiseen kerrokseen. Ulko-ovia koristaneet suuret graffitit turkoosista robotista ja moottorisahalla porkkanoita pilkkovasta jäniksestä olivat säiden syövyttämät, ja tiilet alkoivat yksi kerrallaan hävitä taisteluaan aikaa vastaan.

Kuljetin sormenpäitä pitkin rapistuneita seiniä ja ikkunoita, joista ovat olleet pitkään jäljellä enää karmit, ja menneisyys oli läsnä jokaisessa halkeilleessa tiilessä ja ikkunankarmin puutikussa, jokaisessa lattian kuopassa, autonrenkaassa ja tehdassalin katossa kulkevassa palkissa.

tulitikkutehdastampere4

tulitikkutehdastampere5

Ja sinne se jäi, hitaasti harjun ja radan taakse laskevan syysauringon värjäämänä, pala Tampereen menneisyyttä satoine spraymaalipulloineen ja lukemattomine graffiteineen, 40 vuotta vanha kirjanpito palkkakuitteineen ja myyntitositteineen lainehtimaan lattialle. Sinne jäi paikka, josta oltaisiin voitu pienellä peruskorjauksella tehdä turvallinen alue skeittareille, graffititaiteilijoille ja vaikkapa airsoftaajille.

Vaikka rakennusta ei ikinä purettaisikaan, vaikka se kunnostettaisiin ja otettaisiin uudelleen käyttöön, se ei enää koskaan tule olemaan sellainen kuin näissä kuvissa, sellainen kuin se on ollut katutaiteen peittämänä, satunnaisten kulkijoiden yösijana ja kenties Tampereen kiinnostavimpana hylättynä paikkana. Osa rakennuksen sielusta häviää lopullisesti, mikäli se päätyy kliinisen asuinalueen ympäröimäksi seinät graffiteista hiekkapuhallettuina.

tulitikkutehdastampere6

tulitikkutehdastampere7

Sinne se jäi, katoamaan hiljaa työmaa-aitojen taakse.

Hei hei, Tulitikkutehdas.

tulitikkutehdastampere8

tulitikkutehdastampere9

tulitikkutehdastampere10

tulitikkutehdastampere11

Hyvästit Tulitikkutehtaalle