4 x luettavaa loppuvuodelle

4 x luettavaa loppuvuodelle

• 26 marraskuuta, 2017

Tänään vinkkaan neljä tutustumisen arvoista romaania loppuvuoden lukuhetkiin; pari kevyempää ja pari vakavampaa teosta.



Chick litillä ja muulla kevyellä naisille suunnatulla viihdekirjallisuudella on usein hieman ikävä kaiku etenkin vakavahenkisemmissä kirjallisuuspiireissä. Välillä sitä kaipaa kuitenkin vähän helpompaa luettavaa vaativampien teosten rinnalle, ja chick lit -kirjat ovatkin kuin kirjallisuuden naistenlehtiä: sokerinhuuruista, naiivia ja kepeää hömppää.

Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää ja itsenäinen jatko-osa Jos olisit tässä ovat kirjallisuuden kevyempää kastia, mutta eivät karkkimaisesta ulkoasustaan huolimatta ole täysin siirapissa kieriteltyjä. Moyesin kirjoista kuorituu yllättävän syvällisiä, mutta vakavia aiheita kuolemasta elämän arvokkuuteen keventää genrelle tyypillinen elokuvamainen kerronta ja rakastettavan kliseiset henkilöhahmot.

Kerro minulle jotain hyvää -kirjassa elämässään hieman hukassa oleva Louisa "Lou" Clark kiintyy ja lopulta rakastuu pyörätuoliinsa masentuneeseen, toivonsa menettäneeseen Williin. Enempää juonikuvioita paljastamatta Jos olisit tässä kertoo ajasta puolitoista vuotta ensimmäisen kirjan tapahtumien jälkeen. Suosittelen Moyesin kirjoja niihin hetkiin, kun kaipaat nopealukuista, helppoa ja mukaansatempaavaa luettavaa, joka avaa kyynelkanavat. Moyesin kirjat ovat omassa lajissaan laatuteoksia, jotka koskettavat aidosti.



Etelä-korealaisen Han Kangin Vegetaristi on yksi vuoden puhutuimpia kirjatapauksia. Etelä-Korean puutteellista demokratiaa kritisoiva teos on maan hallituksen mustalla listalla, ja poliittisesti tulenarka romaani voitti vuoden 2016 Booker-palkinnon. Vegetaristi kertoo korealaisesta kotirouvasta Yeong-hyestä, joka lopettaa lihansyönnin painajaisten vuoksi. Tämä länsimaisesta näkökulmasta pieni päätös suistaa koko hänen elämänsä ja avioliittonsa raiteiltaan.

Vegetaristin rakenne on kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa Yeong-hyetä tarkastellaan hänen konservatiivisen aviomiehensä kautta, ja osion lopussa Yeong-hye viiltää ranteensa auki hänen vanhempiensa koettaessa pakkosyöttää hänelle lihaa. Toisessa osassa ääneen pääsee Yeong-hyen sisaren taiteilijamies, joka lumoutuu Yeong-hyen androgyynistä olemuksesta eikä muden tavoin piittaa vähääkään siitä, että Yeong-hye on vegetaristi. Kolmas osa, jossa Yeong-hye on potilaana psykiatrisessa sairaalassa, on romaanin vaikeaselkoisin osio. Se alleviivaa lukukokemuksen hämmentävyyttä, rajuutta ja järkyttävyyttä. Viimeisen sivun jälkeen olo on kertakaikkisen tyhjä.

Han Kangin niukat lauseet soljuvat eleettömän tyynesti eteenpäin, vaikka nykypäivän Etelä-Koreasta kertova Vegetaristi käsittelee useita vakavia teemoja: perhettä, pakkomielteitä, naisen oikeutta omaan kehoonsa, ihmismielen hajoamista ja sen vaikutuksia lähipiiriin, normeista poikkeamista, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä ulkopuolisuutta.



Hans Falladan yli 600-sivuinen järkäle Yksin Berliinissä on upea lukuromaani ja uudelleenlöydetty klassikko, jota on kuvattu kaikkien aikojen hienoimmaksi kirjaksi saksalaisten vastarinnasta. Kirjan tapahtumat sukeltavat 40-luvun Berliiniin ja keskittyvät kuvaamaan Jablonski Strassella asuvaa kirjavaa joukkoa. Pelon ja väkivallan täyttämässä kaupungissa kadun asukkaat koettavat selviytyä kukin tavallaan. Öykkärimäiset Persicket ovat lojaaleja natsiliikkeelle,  eläköitynyt tuomari Fromm tekee kaikessa hiljaisuudessa rohkeita ratkaisuja ja vanharouva Rosenthal pysyttelee tiiviisti asunnossaan. Otto ja Anna Quangel edustavat tavallista työläispariskuntaa, joka vain koettaa elää arkeaan sodasta huolimatta.

Kun Quangelit saavat kuulla, että heidän ainoa poikansa on kaatunut länsirintamalla, pariskunta käynnistää vastarintakampanjan Führeria ja hänen kaikkialle ulottuvaa valtakoneistoaan vastaan. Quangelit eivät käy taistelua asein vaan sanan voimalla. Pariskunta levittää ympäri Berliiniä postikortteja, joissa on kantaaottavia, Hitlerin vastaisia tekstejä. Kortit päätyvät natsien tehokkaan urkintajärjestelmän ansiosta Gestapon käsiin, ja alkaa hengenvaarallinen kissa ja hiiri -leikki, jonka seurauksena on murhien ja petosten sarja. Takaa-ajetut Quangelit joutuvat yhä ahtaammalle ja silmukka heidän kaulansa ympärillä kiristyy.

Yksin Berliinissä on samanaikaisesti raaka kuvaus sota-ajan Saksasta ja jännittävä trilleri. Järkyttävyytensäkin keskellä teos tarjoaa kuitenkin hiukan lohtua, sillä se palauttaa uskon tavallisen ihmisen rohkeuteen ja kykyyn selviytyä hirvittävienkin olosuhteiden keskellä. Teoksen vaikuttavuutta lisää entisestään se, että tapahtumat perustuvat todelliseen tapaukseen, sillä Quangelin pariskunnan esikuvana on Otto ja Elise Hampelin tarina.