Kesästressiä ja suorittamista?

. Saturday, June 16, 2018 .

On kesäkuun puoliväli ja juhannuskin on jo ensi viikolla. Tämän enempää kesä ei voisi enää olla.

Aurinko on hellinyt meitä oikein olan takaa jo toukokuusta lähtien, aivan kuin korvauksena kaikista edellisistä koleista kesistä, ja luonto on ollut yhtä kukkamerta, kun puut ja pensaat ovat kukkineet yhtä aikaa. Luonnon ohella myös ihmiset ovat heränneet eloon. Mustien toppatakkien alle piiloutuneesta kansasta on yhtäkkiä kuoriutunut iltamyöhään puistoissa ja terasseilla istuvia iloisia ihmisiä. Villapaidat ovat vaihtuneet paljaisiin sääriin, sandaaleihin ja kukkamekkoihin. Grillit pöhisevät joka pihalla, ja auringon paistaessa mikä tahansa katukiveyksestä satunnaisen kerrostalon piha-aitaan näyttää olevan mainio paikka nautiskella kelistä. Jokainen media ja kahvipöytäkeskustelu pullistelee kesäfiilistelyä ja kesälomasuunnitelmia, ja viikonloput ovat täynnä kesätapahtumia, -teattereita ja -festareita.

Kesä todella tuntuu saavan koko Suomen sekaisin vuosi toisensa jälkeen, mikä on ihan luonnollista - onhan kesä meille ainutlaatuisempaa aikaa kuin se yli puolet vuodesta vallitseva, enemmän tai vähemmän kylmä, sateinen ja pimeä kausi. Talvihorroksesta herännyt kansa elääkin kuin viimeistä päivää - aivan kuin koko vuosi pitäisi kokea vain muutaman kuukauden aikana. Ja kuten muutkin, minäkin rakastan kesää ja haluaisin elää sen niin täysillä kuin vain ikinä pystyn, jokaisesta päivästä nauttien.

Ja siinä tuleekin kesän kääntöpuoli: kesästressi.

kesästressi2

Kesään kohdistuu valtavasti odotuksia ja toiveita, ja näin myös stressiä ja paineita. Kesään liittyy myös vahvasti kesän loppumisen pelko, joka alkaa usein tässä juhannuksen tienoilla. Illat alkavatkin pian jo lyhentyä, vaatekauppojen tangoille ilmestyy ensimmäisiä syksynvärisiä vaatteita ja iskee paniikki siitä, ettei ole ehtinyt tehdä vielä mitään huikeaa ja koko kesä onkin valunut hukkaan.

Kun haluaisi ja pitäisi mennä, tulla, tehdä, nauttia ja kokea - tuntea kesän jokaisella solullaan - kesän viettämisestä tuleekin helposti suorittamista. Kun jokainen valveillaolotunti pitäisi viettää ulkona tai jonkun hauskan kesätekemisen parissa, kesästä nauttimisesta voikin helposti tulla yksi iso stressi, ja nauttiminen muuttuu velvollisuudeksi.

Kesällä ei kuitenkaan ole töitä yhtään sen vähempää (päinvastoin kesäkuu on ainakin omassa työpaikassani yksi kiireisimmistä kuukausista) kuin muulloinkaan eikä kesälläkään vuorokaudessa ole enempää tunteja. Silti niihin arki-illan muutamaan tuntiin töiden ja nukkumaanmenon välillä pitäisi mahduttaa kokonainen toinen päivä piknikkeineen, terasseineen ja puistohengailuineen.

Kesällä huomaankin usein olevani todella väsynyt, kun nukkumaanmeno venyy, ja muutenkin elämä on aktiivisempaa. Talvella on ihan hyväksyttävää vain kömpiä kotiin rentoutumaan, mutta kauniina kesäpäivänä se tuntuu lähinnä kansalaisvelvollisuuksien rikkomiselta ja loukkaukselta ihmiskuntaa vastaan. Niinpä sadepäivinä on suorastaan helpottavaa, kun voi vain olla möllöttää hyvällä omalla tunnolla ja katsoa vielä seuraavan jakson hyvää sarjaa.

kesästressi3

Jossain vaiheessa kesää sitä huomaa jo - kauhukseen - odottavansa salaa niitä loppusyksyn ja alkutalven pimeitä, koleita iltoja, joina voi suojautua maailmalta paksun takin ja pipon alle, eikä kukaan ihmettele, jos on kököttänyt koko viikonlopun kotona. Syksy ja talvi ovatkin minulle mieluista aikaa, kun elämä ja kaupunki ympärillä rauhoittuvat taas. Silloin voi käpertyä suureen neuletakkiin ja tehdä mitä huvittaa vailla huonoa omaatuntoa tai huolta siitä, että kaunis aurinkoinen päivä tulikin "hukattua".

Tällaisesta ajatuksesta, että kesäpäivä olisi mennyt jotenkin hukkaan, jos sitä ei ole vietetty laiturinnokassa, mökillä saunoen tai kivassa kesäkohteessa, pitäisikin ehdottomasti päästä eroon. Jos tekee sitä, mistä pitää, ei päivä ole yhtään hukattu, vaikka ei olisikaan saalistanut iholleen aivan jokaista auringonsädettä, loikoillut rannalla ja syönyt ähkyyn asti mansikoita. Ja stressaamisen sijaan pitäisi vain keskittyä elämästä nauttimiseen, olipa sitten kesä taikka talvi.

kesästressi4

Löytyykö sieltä muita kesästressistä kärsiviä?


Lue myös:

Lomailun sietämätön keveys
Paluu arkeen (hetkeksi)
Lomaltapaluuahdistusta selättämässä (eli 5 vinkkiä parempaan arkeen)

On kesäkuun puoliväli ja juhannuskin on jo ensi viikolla. Tämän enempää kesä ei voisi enää olla.

Aurinko on hellinyt meitä oikein olan takaa jo toukokuusta lähtien, aivan kuin korvauksena kaikista edellisistä koleista kesistä, ja luonto on ollut yhtä kukkamerta, kun puut ja pensaat ovat kukkineet yhtä aikaa. Luonnon ohella myös ihmiset ovat heränneet eloon. Mustien toppatakkien alle piiloutuneesta kansasta on yhtäkkiä kuoriutunut iltamyöhään puistoissa ja terasseilla istuvia iloisia ihmisiä. Villapaidat ovat vaihtuneet paljaisiin sääriin, sandaaleihin ja kukkamekkoihin. Grillit pöhisevät joka pihalla, ja auringon paistaessa mikä tahansa katukiveyksestä satunnaisen kerrostalon piha-aitaan näyttää olevan mainio paikka nautiskella kelistä. Jokainen media ja kahvipöytäkeskustelu pullistelee kesäfiilistelyä ja kesälomasuunnitelmia, ja viikonloput ovat täynnä kesätapahtumia, -teattereita ja -festareita.

Kesä todella tuntuu saavan koko Suomen sekaisin vuosi toisensa jälkeen, mikä on ihan luonnollista - onhan kesä meille ainutlaatuisempaa aikaa kuin se yli puolet vuodesta vallitseva, enemmän tai vähemmän kylmä, sateinen ja pimeä kausi. Talvihorroksesta herännyt kansa elääkin kuin viimeistä päivää - aivan kuin koko vuosi pitäisi kokea vain muutaman kuukauden aikana. Ja kuten muutkin, minäkin rakastan kesää ja haluaisin elää sen niin täysillä kuin vain ikinä pystyn, jokaisesta päivästä nauttien.

Ja siinä tuleekin kesän kääntöpuoli: kesästressi.

kesästressi2

Kesään kohdistuu valtavasti odotuksia ja toiveita, ja näin myös stressiä ja paineita. Kesään liittyy myös vahvasti kesän loppumisen pelko, joka alkaa usein tässä juhannuksen tienoilla. Illat alkavatkin pian jo lyhentyä, vaatekauppojen tangoille ilmestyy ensimmäisiä syksynvärisiä vaatteita ja iskee paniikki siitä, ettei ole ehtinyt tehdä vielä mitään huikeaa ja koko kesä onkin valunut hukkaan.

Kun haluaisi ja pitäisi mennä, tulla, tehdä, nauttia ja kokea - tuntea kesän jokaisella solullaan - kesän viettämisestä tuleekin helposti suorittamista. Kun jokainen valveillaolotunti pitäisi viettää ulkona tai jonkun hauskan kesätekemisen parissa, kesästä nauttimisesta voikin helposti tulla yksi iso stressi, ja nauttiminen muuttuu velvollisuudeksi.

Kesällä ei kuitenkaan ole töitä yhtään sen vähempää (päinvastoin kesäkuu on ainakin omassa työpaikassani yksi kiireisimmistä kuukausista) kuin muulloinkaan eikä kesälläkään vuorokaudessa ole enempää tunteja. Silti niihin arki-illan muutamaan tuntiin töiden ja nukkumaanmenon välillä pitäisi mahduttaa kokonainen toinen päivä piknikkeineen, terasseineen ja puistohengailuineen.

Kesällä huomaankin usein olevani todella väsynyt, kun nukkumaanmeno venyy, ja muutenkin elämä on aktiivisempaa. Talvella on ihan hyväksyttävää vain kömpiä kotiin rentoutumaan, mutta kauniina kesäpäivänä se tuntuu lähinnä kansalaisvelvollisuuksien rikkomiselta ja loukkaukselta ihmiskuntaa vastaan. Niinpä sadepäivinä on suorastaan helpottavaa, kun voi vain olla möllöttää hyvällä omalla tunnolla ja katsoa vielä seuraavan jakson hyvää sarjaa.

kesästressi3

Jossain vaiheessa kesää sitä huomaa jo - kauhukseen - odottavansa salaa niitä loppusyksyn ja alkutalven pimeitä, koleita iltoja, joina voi suojautua maailmalta paksun takin ja pipon alle, eikä kukaan ihmettele, jos on kököttänyt koko viikonlopun kotona. Syksy ja talvi ovatkin minulle mieluista aikaa, kun elämä ja kaupunki ympärillä rauhoittuvat taas. Silloin voi käpertyä suureen neuletakkiin ja tehdä mitä huvittaa vailla huonoa omaatuntoa tai huolta siitä, että kaunis aurinkoinen päivä tulikin "hukattua".

Tällaisesta ajatuksesta, että kesäpäivä olisi mennyt jotenkin hukkaan, jos sitä ei ole vietetty laiturinnokassa, mökillä saunoen tai kivassa kesäkohteessa, pitäisikin ehdottomasti päästä eroon. Jos tekee sitä, mistä pitää, ei päivä ole yhtään hukattu, vaikka ei olisikaan saalistanut iholleen aivan jokaista auringonsädettä, loikoillut rannalla ja syönyt ähkyyn asti mansikoita. Ja stressaamisen sijaan pitäisi vain keskittyä elämästä nauttimiseen, olipa sitten kesä taikka talvi.

kesästressi4

Löytyykö sieltä muita kesästressistä kärsiviä?


Lue myös:

Lomailun sietämätön keveys
Paluu arkeen (hetkeksi)
Lomaltapaluuahdistusta selättämässä (eli 5 vinkkiä parempaan arkeen)

14 comments

  1. Sinä puit sen sanoiksi, juurikin tuollaisia me olemme...kesällä me mörököllit heräämme ja syys-talvikauden vain urahtelemme synkkien toppatakkiemme uumenista, jos sitäkään:)Pitäisi nauttia hetkistä ympäri vuoden, eikä ladata utopistisia odgotuksia itselleen, eikä muille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ehdottomasti, arjesta pitää nauttia vuoden ympäri, ei vain kesällä! Kivaa heinäkuuta :)

      Delete
  2. Tässä kesän poden stressiä ehkä eniten siitä, ehdinkö tehdä kaikkea, mitä olen suunnitellut ja käydä kaikissa tapahtumissa, joissa haluaisin. Toisaalta Suomen kesä on lyhyt, joten siitä pitäisi osata nauttia tuntematta stressiä!😊

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kesä on tosiaan lyhyt, joten menojen ja tapahtumien kanssa tulee helposti kiire. Ihanaa heinäkuuta! :)

      Delete
  3. Pystyn samaistuun tekstiin hyvin! Täytys itsekin yrittää hyväksyä se, että joka päivä ei jaksa olla menossa tai nauttia säästä just pihalla jonkun kesäaktiviteetin kera tai muutakaan vastaavaa. Oon tän takia ikävöinyt niitä viime kesien sateita jo, kun sai hyvällä omatunnolla käpertyä sohvan nurkkaan, joka rehellisesti sanottuna on sitä omaa lempparipuuhaa ennen töitä tai töiden jälkeen, myös vapaapäivinä. :D Toisaalta myös kaikki kesätapahtumat ja -menot on ihania, joten niistäkin kyllä haluais ottaa kaiken irti. Tänä kesänä haluankin löytää kultasen keskitien noiden ääripäiden väliltä. Saa nähdä miten tulee onnistuun.:D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sadesää on juuri tuon takia niin ihanaa, kun voi vain möllöttää sohvalla ilman huonoa omaatuntoa :D Ihanaa heinäkuuta!

      Delete
  4. Hienoa pohdintaa kesän vaikutuksesta meihin suomalaisiin.
    Kesästressiä en usko tuntevani.
    Toisaalta tunnistan kirjoituksestasi tuon syksyn odotuksen. Se johtuu järjestyksestä, joka astuu elämään, kun koulut, harrastukset ja muu aikataulutettu elämä alkaa.
    Kun lapset vielä asuivat vielä kotona, syksyn odotus korostui, koska se vapautti minut myös arkipäivien lounaiden miettimisestä, kun lapset söivät lounaan päiväkodissa ja koulussa.
    Mukavaa lauantai-iltaa sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Kirsti! Hienoa, kun osaat nauttia kesästä ilman turhaa stressiä :) Mukavaa heinäkuuta <3

      Delete
  5. Harvoin tulee oikein mistään stressattua mutta kyllä näin kesäisin aina huomaa miten tuota aikaa saisi olla kaikessa pikkuisen enemmän. Olisi niin monta juttua mitä haluaisi kesällä nähdä/kokeilla:) Nautitaan tosiaan vaan siitä että on kesä ja tehdään mitä keretään:) Leppoisaa päivää♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta tosiaan, toisinaan meinaa tulla kiireen tuntua kaikkien kesäjuttujen kanssa. Ihanaa heinäkuuta! :)

      Delete
  6. Mun mielestä just kesän huono puoli on se, että se menee aina niin nopeasti ja sitten syksyn tullen huomaa, etten tehnyt sitä ja tätä :D Mäkin haluaisin olla paljon ulkona ja tehdä kaikkea, mutta koitan vapaa-ajan sitten käyttääkin siihen :) Ei kuitenkaan kannata liikaa lähteä suorittamaan, siinä menee oikeasti vaan fiilis kaikesta. Pääasia, että tekee niitä juttuja mitkä tekee oikeasti onnelliseksi. Todella hyvä postausta tästä aiheesta :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Niina! Totta tosiaan, jos alkaa liikaa stressaamaan, ei mistään enää nauti. Pitää vain osata ottaa ilo irti näistä aurinkoisista päivistä :)

      Delete
  7. Tunnistan itseni! :D Oonkin pyrkinyt kiinnittämään tähän erityistä huomiota tänä kesänä, koska kesäsuorittamisesta pitäisi ehdottomasti päästä eroon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minullakin on ollut sama ongelma monena kesänä! Nyt olen koettanut vain ottaa rennosti ja tehdä kaikkea, mistä tykkään :) Kivaa heinäkuuta!

      Delete

newer older Home