. Wednesday, September 19, 2018 .

Syyssateet jatkuvat, ja niin jatkuu minun reissukertomukseni.

Kolin maisemat olivat niin huikeat, että niistä saisi vaikka viisi postausta, mutta koetetaan pärjätä nyt tällä yhdellä.

koli2

Koli on kansallismaisemiemme ehdoton kuningas.

347 metrin korkeudessa kohoavat valkeat kvartsikalliot, alapuolella äkkijyrkästi putoava kallioinen metsä, vieressä siintävät vaarajonot ja kaukana sininen, saarien täplittämä Pielinen - ja jossakin vielä kauempana vastaranta.

Kolin korkeimmalla huipulla, Ukko-Kolin laella ollaan suomalaisen kansallismaiseman ytimessä. Tämä näkymä lienee Suomen tunnetuin ja kuvatuin maisema. Vaikka Lapin tuntureilla korkeuserot ovat suurempia ja maisemat vielä avarampia, Kolin Pielisen näkymät ovat huikeat omassa lajissaan. Tämä on nähtävä ainakin kerran elämässä.

koli3

Näe & koe Koli


Huippujen kierros (1,4 km). Luontokeskus Ukon pihasta lähtevä reitti kulkee Kolin korkeimpien huippujen (Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli) kautta. Upeiden maisemien ohella Akka-Kolin näköalapaikan juuresta voi myös bongata suositun vihkipaikan, Hiljaisuuden temppelin. Kolilta löytyy kävely- ja patikointireittejä 61 kilometrin edestä, mutta jos kävelet yhden reitin, kävele tämä! Huippujen kierrokselta on myös helppo jatkaa kohti Mäkrävaaraa Mäkrän polkua (7,2 km) pitkin.

Kolin rantatie & satamaravintola Alamaja. Kolin rantatie kulkee kansallispuistossa Pielisen rannalla. Tien varrella on kirkasvetisiä, rauhallisia hiekkarantoja ja kaunista metsämaastoa. Tieltä poikkeavat polut metsien keskellä solisevalle Tarhapuron putoukselle sekä Pirunkirkkoon, joka on 33-metrinen rakoluola.

Seikkailujen jälkeen Lonely Planetin top pick-listallekin pääseellä Alamajalla voi nauttia kahvit ja hyvät ateriat. Alamajan kohdalta lähtee myös Suomen vanhin merkitty luontopolku, Sataman polku (4,2 km), joka kulkee vaaran laelle laskettelurinteiden poikki ja päättyy Luontokeskus Ukon pihaan.

Maisemahissi. Parhaimman kesäsesongin aikaan voi nähdä kansallismaisemat yläilmoista, sillä laskettelukeskuksen ala-aseman ja Kolin huipun välillä kulkee tuolloin maisemahissi. Matkaa kertyy 770 metriä ja korkeuseroa peräti 212 metriä!

koli4

Räsävaaran näkötorni. Kansallispuiston ulkopuolella Räsävaarassa on vaaran laella näkötorni, josta pääsee ihailemaan maisemia yli 300 metrin korkeudesta. Täältä avautuvat upeat maisemat kohti Kolin vaaroja ja Pielisen vastarantoja, ja jos malttaa kääntää selkänsä toiseen suuntaan, näkee mittaamattomasti metsää. Pysäköintialueelta tornille johtavan polun varrella on myös Eero Järnefeltin maalauspaikka, joten kannattaa olla tarkkana.

Pielisen risteily. Uuden perspektiivin kansallismaisemiin saa järveltä käsin. Kesäkaudella kantosiipialus SuviExpress liikennöi Kolin, Lieksan ja Vuonislahden satamien välillä ja tekee myös saaristo- ja iltaristeilyitä. Ilta Pielisellä on elämys!

Paimentuvan islanninhevoset & Ollilan alkuperäiskarja. Kaikkien eläinten ystävien ykköspaikat. Kun kallioita on koluttu riittävästi, on mukava levähtää Paimentuvan hevosia taputellessa ja Ollilan lampaita ruokkiessa. Perinteisillä tavoilla hoidetussa kulttuurimaisemassa käyskentelee myös suomenkarjaa ja -hevosia. Jos aikaa riittää, kannattaa lähteä maastovaellukselle suloisen islanninhevosen selässä.

Sokos Hotel Break Koli. Kauniisti maastoon sulautuva ja maisemaan hyvin istutettu hotelli kylpylöineen ja lasiseinäisine ravintoloineen on käymisen arvoinen. Juuri uudistetuissa huoneissa nukkuu makeasti ja jos varaa huoneen ajoissa, pääsee nauttimaan Pielisen näkymistä vuorokauden ympäri.

-Muita aktiviteetteja. Kolilla voi myös pyöräillä, suunnistaa ja ajella mönkijöillä, tarkkailla suurpetoja, kalastaa, meloa ja veneillä sekä pelata tennistä tai minigolfia. Talvella pääsee husky-safarille, lumikenkäilemään tai vaikka retkiluistelemaan. Tekemistä siis riittää!

koli5

koli6

koli7

koli8

koli9

koli10

koli11

koli12

koli13

koli14

koli15

koli16

koli17

koli18

koli19

koli20

Koli - Kansallismaisemien kuningas

. Saturday, September 15, 2018 .

Kun katolla ropisee syyssade, on hyvä palailla hetkeksi kesälomatunnelmiin. Menneenä kesänä halusimme jatkaa Itä-Suomeen tutustumista, ja toissakesän Etelä-Karjalan kiertoajelun jälkeen suuntasimme tänä vuonna kohti Pohjois-Karjalaa.

Aikaa oli varattuna kuusi päivää - mutta mitä Pohjois-Karjalassa ja -Savossa ehtii nähdä ja tehdä kuuden päivän aikana? Lue matkakertomus alta ja nappaa vinkit talteen.

itäsuomi2

Päivä 1

Tampere - Jyväskylä - Kuopio, 290 km

Matkan varrella olisi ollut muutama Unescon maailmanperintökohdekin (Petäjäveden puukirkko, Oravivuoren näkötorni) nähtävänä, mutta pääsimme matkaan sen verran myöhään, että päädyimme ajamaan Kuopiota kohden melko rivakkaa tahtia.

Jyväskylän jälkeen Ysitie on pinnanmuotojen, metsien ja järvimaisemien juhlaa. Jaloittelutauot kannattaa pitää Leppävedellä, jossa tie kulkee hyvän matkaa järvenselän yli, ja Rautalammella Mehtiö-järven näköalapaikalla. Jos mieli tekee mansikoita, Suonenjoki juuri ennen Kuopiota on tietysti pakollinen pysähdyspaikka.

Perillä Kuopiossa istumisesta puutuneita jalkoja oli hyvä vetreyttää iltakävelyllä Kallaveden rannassa, viehättävässä matkustajavenesatamassa (iso suositus idylliselle ravintola Wanhalle Satamalle) ja kirkon puistossa. Kaupunki kuin kaupunki, satamat ja kirkot ovat aina suosikkipaikkojani - ja usein myös kaupunkien kauneimpia kohtia.

itäsuomi3

itäsuomi4

Päivä 2

Kuopio - Vehmersalmi - Heinävesi - Joensuu, 180 km

Lähdimme ajelemaan kohti Joensuuta ukkosmyrskyn ja rajuilman saattelemana. Onneksi rankkasade loppui Vehmersalmella, sillä Vehmersalmen korkealta sillalta aukeavat upeat järvinäkymät aina Kuopioon saakka. Jossakin kaukaisuudessa saattoi erottaa Puijon näkötorninkin.

Vehmersalmesta matka jatkoi kohti Heinäveden luostareita, Lintulaa ja Valamoa. Ne ovat Suomen ainoat ortodoksiset luostarit, ja ortodoksinen kulttuuri suitsukkeineen ja ikoneineen sekä upeasti koristellut kirkot ovat aina yhtä kiehtovia. Teimme pientä kahvivertailua luostareiden kahviloiden kesken, olisipa Valamossa voinut maistella munkkien tekemää viiniäkin.

Illansuussa Joensuuhun saavuttuamme tutustuimme kaupunkiin Pielisjoen vartta kävelemällä. Kuten yleensä, täälläkin kaupunki oli keskittynyt vesistön ääreen ja Pielisjoen rannoilta löytyivät myös Joensuun viehättävimmät kohdat. Jonnekin kirkon taakse laskeva aurinko oli täydellinen lopetus päivälle.

itäsuomi5

itäsuomi6

Päivä 3

Joensuu - Koli, 70 km

Aamupäivällä hengailimme vielä hetken Joensuun keskustassa jäätelön, putiikkikierroksen (Taitokorttelin myymälät ovat ihania!) ja Ilosaaressa käppäilyn merkeissä, kunnes suuntasimme kasvitieteelliseen puutarhaan, Botaniaan. Siellä oli vastassa Juuso-kakadu, tropiikin perhosia ja suuri kasvihuone, jossa esiteltiin eri kasvillisuusvyöhykkeiden kasveja banaanipuista viiniköynnöksiin - täydellinen paikka kaikille kasvien ja kukkien ystäville!

Botaniassa ja sen ulkopuutarhoissa kierrellessä vierähti nopeasti muutama tunti. Sen jälkeen piti vielä ihailla Pyhäselän ulappaa ja kurkistaa sisälle Joensuun kirkkoon, joka lasimaalauksineen oli tutustumisen arvoinen sekin.

Iltapäivällä auton nokka kääntyi kohti Kolia, jossa odotti huone aivan Kolin huipulla Sokos Hotel Kolissa. Pelkkä kiskohissillä nouseminen parkkipaikalta hotellin pihalle oli jo elämys, ja heti hotellin aulasta aukeava näkymä Pieliselle mykisti ensikertalaisen.

Illalla lähdettiin reippailemaan ja ajettiin kansallispuiston ulkopuolelle Räsävaaran näköalatorniin. 18 metriä korkeasta, vaaran laella sijaitsevasta tornista pääsee ihailemaan huikeita maisemia yli 300 metrin korkeudesta. Parkkipaikalta tornille metsän läpi suunnistaessa tuli samalla mainio iltalenkki.

itäsuomi7

itäsuomi8

Päivä 4

Päivä Kolilla piti sisällään auringonnousun aamuneljältä, patikoinnin Kolin korkeimmille huipuille (lopulta kahdesti, kun illan auringonlasku olikin niin kaunis, että se piti päästä katselemaan aitiopaikalta), islanninhevosten taputtelua ja lampaiden ruokkimista, kahvit Pielisen rannalla Alamajassa, kesäksi hiljentyneeseen laskettelukeskukseen kurkistamista. Koli oli upea, ja jos aikaa olisi ollut enemmän, olisimme ehdottomasti lähteneet vähän pidemmillekin luontopoluille.

itäsuomi9

itäsuomi10

Päivä 5

Koli - Nurmes - Juuka - Juankoski - Kuopio, 160 km

Päivän tavoitteena oli vain takaisin Kuopioon ajaminen. Arvoimme pitkän aikaa, poikkeammeko matkalle Bomban talossa Nurmeksessa vai Outokummun kaivosmuseossa, ja lopulta tiukan harkinnan jälkeen Bomban karjalaiskylä voitti. Niinpä koukkasimme Kuopiota kohti Nurmeksen kautta.

Pielisen pohjoispään rannalla sijaitseva Bomban alue karjaiseen tyyliin rakennettuine hirsitaloineen oli näkemisen arvoinen. Alueella pääsee tutustumaan hieman karjalaiseen perinteeseen ja täällä kannattaa myös maistella karjalaisherkkuja.

Juukasta Juankosken kautta Kuopioon ajaessa pääsimme puolestaan syvälle pohjois-karjalaisten korpimetsien sielunmaisemaan. Soiden, vaarojen ja metsien keskellä mutkittelevan tien kohokohtana oli Juankoski kanavineen ja ruukkeineen. Kuopioon saapuessa upea ilta-aurinko Kallansilloilla toivotti meidät väsyneet matkalaiset tervetulleiksi.

itäsuomi11

itäsuomi12

Päivä 6

Kuopio - Jyväskylä - Tampere, 290 km

Lähtöpäivänä ohjelmassa oli kotiin pääsemisen lisäksi vielä Kuopioon tutustuminen. Niinpä ihailimme Kuopion kirkkoa myös sisältä, kiersimme yli satavuotiaassa kauppahallissa, söimme mansikoita torilla ja lopulta nousimme ylös 75 metriä korkeaan Puijon näkötorniin, josta aukesivat upeat maisemat Kuopion ja Kallaveden yli.

Kotimatkalla teimme pidemmän pysähdyksen Jyväskylässä, jossa näkötornien koluaminen jatkui, kun pääsimme katselemaan kaupunkia lintuperspektiivistä Vesilinnan näkötornista. Samalla katsastettiin Jyväskylän satama, josta aukenivat kauniit näkymät Päijänteelle ja kaupunkiin. Jyväskylässä seikkaillessa aikaa venähti niin, että lopulta ajelimme Tamperetta kohti auringonlaskun saattelemana.

itäsuomi13

itäsuomi14

Pohjois-Karjala ja -Savo kuudessa päivässä

. Thursday, September 13, 2018 .

Löysin pitkät helmat sattumalta muutama vuosi sitten. Sitä ennen olin vakuuttunut siitä, että maksi- ja midimitta on pelkästään pitkien naisten etuoikeus ja saisivat keskimittaisen näyttämään vain entistä lyhyemmältä. Kuten yleensäkin, ennakkoluulot osoittautuivat vääriksi!

Maksimekot eivät muuttaneetkaan minua hobitin näköiseksi vaan jos jotakin, niin päin vastoin pidentävät, etenkin korkojen kanssa - kunhan vain muistaa tarvittaessa yhdistää pitkiin helmoihin lyhyen, hyvin istuvan takin.

maksimekkoja

Midi- ja maksimekot ovat pysyneet muodissa jo useamman vuoden, ja etenkin tänä vuonna säären puoliväliin yltäviä mekkoja ja hameita on tuntunut näkyvän kaikkialla. Midimekko onkin ehdottomasti tämän syksyn trendikkäin mekko!

Se on mainio ratkaisu koleina kesäpäivinä ja lämpöisinä alkusyksyn (tai loppukevään) hetkinä, ja matalien kenkien kanssa pelko ylipukeutumisestakin karisee pois. Lyhyen nahkatakin ja huivin kanssa pitkissä helmoissa pärjää kylmemmilläkin keleillä.

maksimekkoja3

maksimekkoja4

maksimekkoja6

maksimekkoja7

Pitkissä helmoissa - alkusyksyn trendikkäimmät mekot

. Saturday, September 08, 2018 .

Täällä on viime viikkoina kärsitty pahemman luokan inspiraatiopulasta, minkä on ehkä voinut huomata hiljentyneestä postaustahdista.

Suurimpana syynä inspiraation katoamiseen on varmasti ollut kiireen ja ajanpuutteen yhdistelmä, joka ei ole omiaan ruokkimaan luovuutta. Töihin palaaminen on vienyt mehut ihan kokonaan, eikä runosuoni pulppua, kun ajatukset ovat liian kuormittuneet kaikesta muusta.

Sitä luulisi, että ihanan, rentouttavan kesän jälkeen olisi tarmoa täynnä, mutta sen sijaan olo on ollut varsin vetämätön ja kaikkea muuta kuin luova. Arkeen palaaminen on tuntunut suorastaan ankealta, vaikka kuinka on koettanut ajatella positiivisesti ja täyttää vapaahetket kivalla tekemisellä. Toivottavasti tähän tulisi pian muutos ja saisin inspiraation taas kaivettua esiin jostakin!

inspiraatiokateissa2

inspiraatiokateissa3

inspiraatiokateissa4

inspiraatiokateissa5

Kun inspiraatio katosi

. Monday, September 03, 2018 .


Kesän aikana tuli käytyä vaatekaapin valikoimaa aika huolellisesti läpi, kiitos viikon kirpputorijakson sekä kaikkien reissujen, joita varten piti kehitellä mahdollisimman monta asua mahdollisimman pienellä vaatemäärällä.

Vaatteita tonkiessani havahduin siihen, että näissä kuvissa näkyvä Warehouse-merkkinen mekko on vanhin edelleen käytössä oleva mekkoni. Tämä kapeaolkaiminen sifonkimekko taitaa samalla olla myös ensimmäisiä Zalando-tilauksiani vuodelta 2013. Miten nostalgista!

vanhinvaate2

On ilahduttavaa huomata, kuinka kertakäyttömuotia oleva vaate voi siitä huolimatta kestää käyttöä ja aikaa. Midimittaisena tämä mekko on taas ajankohtaisempi kuin koskaan, eikä materiaali ole mennyt viidessä vuodessa miksikään. Edelleen mekko on minulle hyvin mieluinen ja pääsee varmasti käyttöön taas ensi kesänä.

Matalien slip on -ballerinojen kanssa mekon kanssa kelpasi tallustella koko päivän Tukholmassa, ja korallin sävyissä hehkuvat värit piristivät aamuviiden herätyksestä, märkänä kiinni sutaistuista hiuksista ja kilometrien kävelystä ryytynyttä olemusta.

vanhinvaate3

Minkä ikäinen ja millainen on sinun vaatekaappisi vanhin vaate? Haastan kaikki vastaamaan kommenttiboksiin tai kertomaan vanhimmasta vaatteestaan vaikka omassa blogissaan!

Vaatekaapin vanhin mekko