33 kysymystä & vastausta

33 kysymystä & vastausta

• 11 lokakuuta, 2018

Blogeissa on viime viikkoina kiertänyt ahkerasti Pupulandia-Jennin ihastuttavasta blogista liikkeelle lähtenyt 33:n kohdan kysely, joka tuo mieleen ala-asteen kaverikirjat, joiden kysymyksiin vastattiin suurella hartaudella.

Alta selviääkin muun muassa, kuinka monta lävistystä minulla on, kenen kanssa puhuin viimeksi puhelimessa ja mikä on ehdottomasti paras vuodenaika - ja linkkailkaapa muuten kommenttiboksiin, jos olette itse innostuneet vastailemaan kysymyksiin!

Avioliittoja: yksi, ja toivon mukaan myös ainoa. Menimme naimisiin heinäkuussa 2014, eli ensi kesänä juhlitaankin sitten puuhääpäivää.

Kihloissa: menimme kihloihin vuoden 2011 loppupuolella, sormuskaupoille suunnistimme heti seuraavana päivänä. Kihlasormuksen valitsimme yhdessä, mutta vihkisormuksen mies valitsikin yllättäen ihan itse - ja nappiin meni!

Lapsia: ei yhtäkään, ainakaan vielä. Lapset eivät tunnu ajankohtaiselta asialta elämässäni enkä ole koskaan potenut vauvakuumetta, vaikka näin kolmenkympin kynnyksellä biologinen kello tikittää jo kovaa vauhtia ja ikä alkaa asettaa asialle omat paineensa. 

Lemmikkejä tällä hetkellä: ei ole, mutta koirakuume on kova! Pikkutyttönä minulla oli kaksi mustaa kania, ja pitkällisen painostuksen jälkeen minusta tuli lopulta onnellinen koiranomistaja 9-vuotiaana. Hauveli on ollut jo useita vuosia paremmilla metsästysmailla, ja mieleni tekisi kovasti pienehköä, mutta aktiivista seurakoiraa.

Leikkauksia: nolla. Olen toistaiseksi onnistunut selviytymään elämästä ilman sen suurempia tapaturmia. Lapsena on toki kaatuiltu pyörällä ja laskettelurinteessä, mutta minulta ei ole ikinä murtunut tai katkennut mitään.

Tatuointeja: ei toistaiseksi. Vuosikausia olen pyöritellyt mielessäni pienen pientä tatuointia, mutta toistaiseksi asia on jäänyt ajatuksen asteelle.

Lävistyksiä: kahdet reiät molemmissa korvissa. Ensimmäiset korvareiät otin kolmannella luokalla ja toiset hetken mielijohteesta pari vuotta sitten. Muuten en oikein lävistyksistä piittaa.

Muuttoja: kuusi, joista pisin Pohjanmaalta Pirkanmaalle. Nyt olenkin asunut aika lailla puolet elämästäni Pohjanmaalla ja puolet täällä Pirkanmaalla.

Ampunut aseella: kyllä, kerran ampumaradalla - ja yllättäen touhu ei ollut yhtään hassumpaa!

Ottanut lopputilin: olen aina itse irtisanoutunut työsuhteistani, joten neljästi olen joutunut sanomaan esimiehelle nuo ikävät lauseet. Syynä on joka kerran ollut työuralla eteenpäin pyrkiminen, ja kaikkia vanhoja työpaikkojani muistelen lämmöllä.

Ollut saaressa: monen monta kertaa, kiitos lähellä Merenkurkun saaristoa elettyjen lapsuusvuosien. Kesähelteillä suuntasimme usein saaristoon uimaan, ja lossimatkat Raippaluodossa olivat tietysti retkien kohokohta.

Autosi: en omista omaa autoa, mutta appivanhempien autovanhus oli meillä useamman vuoden lainassa. Tänä syksynä auto sanoi viimein sopimuksen irti, ja nyt meillä onkin auton ostoon liittyen isot pohdinnat käynnissä.

Ollut lentokoneessa: kyllä - enkä pidä siitä yhtään.

Onko joku itkenyt vuoksesi: uskoakseni on.

Ollut rakastunut: kyllä, kyllä ja kyllä!

Ollut ambulanssissa: minä ja läheiseni ovat onneksi pysyneet sen verran terveinä, että ambulanssiin en ole koskaan päätynyt, en edes tutustumiskäynnille.

Luistellut: kukaan suomalaisen peruskoulun käynyt ei ole varmaankaan voinut välttyä tältä? Kunhan pakkasta ei ollut paljoa, luistelu oli ihan hauskaa, mutta yläasteen liikuntatuntien jälkeen en ole laittanut luistimia kertaakaan jalkaani. Tähän pitäisi kyllä tehdä korjausliike!

Surffannut: en ikinä, ellei netissä surffailua lasketa - ja sitähän tuleekin tehtyä jatkuvasti!

Ollut risteilyllä: kyllä, Itämerellä on tullut seilattua lähinnä Turku-Tukholma -reitillä.

Ajanut moottoripyörällä: en, enkä ole myöskään koskaan halunnut mennä sellaisen kyytiin. Olen kai aika nynny, mutta minusta tuntuu todella pelottavalta ajatukselta huristella tiellä niin, että oman itsen ja tien välissä ei ole suojana yhtään mitään.

Ratsastanut hevosella: muutaman kerran. Kuten pikkutytöt yleensä, minäkin olin toivoton heppahullu, ja vielä yläasteellakin pidin hevosten kanssa puuhastelusta niin paljon, että kävin ystäväni kanssa läheisellä ravitallilla hevosia hoitamassa.

Lähes kuollut: en, vaikka lukiossa mononukleoosin kourissa siltä välillä tuntuikin.

Ollut sairaalassa: muutamia kertoja kyllä, myös potilaana.

Suosikkihedelmä: vaikea kysymys, mutta valitaan nyt mandariini. Huomenna valitsisin ehkä omenan ja ylihuomenna banaanin - pidän tasapuolisesti kaikista!

Aamu vai ilta: ilta, ehdottomasti. Olen toivoton yökyöpeli ja iltaa kohden vireystilani usein nousee, ja iltaisin olen myös luovimmillani. Aikaiset aamutkin ovat toki ihania, kun maailma on aamukasteen tai kuuran peittämä, ja aikaisin herätessä päivä myös tuntuu paljon pidemmältä.

Lempiväri: tähän kysymykseen en koskaan osaa vastata! Pidän melkein kaikista väreistä, ja suosikkivärini vaihtelevat kohteen ja vuodenajan mukaan. Jos kyse on vaatteista, suosin mustaa, harmaata ja murrettuja värejä, mutta myös kirkkaanpunaista. Sisustuksessa minuun iskee taas lämpimät ja pehmeät, maanläheiset sävyt.

Viimeisin puhelu: äidiltä.

Viimeisin viesti: mieheltä.

Nähnyt jonkun kuolevan: onneksi en!

Kahvi vai tee: kyllä se on kahvi, vaikka tee tulee heti hyvänä kakkosena ja koleina talvi-iltoina teetä tulee juotua melkein litratolkulla. Kahvia ilman ei kuitenkaan olisi elämää - tai ainakin työaamuista selviytyminen olisi entistä vaikeampaa.

Paras piirakka: suolaisista jokin ihana feta-kasvis- tai katkarapupiirakka ja makeista omena- tai marjapiirakka on aina hyvä valinta.

Kissa vai koira: loputtoman eläinrakkaana pidän tietysti molemmista, mutta lemmikiksi valitsisin kuitenkin koiran niiden seurallisuuden vuoksi. Koiran kanssa voi myös puuhastella enemmän ja se on mainio lenkkikaveri.

Paras vuodenaika: tähän voisi vastata kliseisesti kesä, mutta itse asiassa pidän kaikista vuodenajoista. Suomen luonto on kaunis melkeinpä vuoden ympäri ja loppu on kiinni asenteesta ja pukeutumisesta.